<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Consolas;
panose-1:2 11 6 9 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
p.MsoPlainText, li.MsoPlainText, div.MsoPlainText
{mso-style-priority:99;
mso-style-link:"Vain tekstinä Char";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:10.5pt;
font-family:Consolas;
mso-fareast-language:EN-US;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.VaintekstinChar
{mso-style-name:"Vain tekstinä Char";
mso-style-priority:99;
mso-style-link:"Vain tekstinä";
font-family:Consolas;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoPlainText"><span style="font-family:"Times New Roman",serif">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen:
<agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoPlainText"><span style="font-family:"Times New Roman",serif"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoPlainText"><span style="font-family:"Times New Roman",serif">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Gummeruksen kevään 2018 kirjoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Raha puhuu, porukka päättää<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Anders Blom <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pitkän linjan huippulobbari Anders Blom pureutuu suomalaisen talouspolitiikan jämeriin syvärakenteisiin, joissa työmarkkina- ja finanssialojen edunvalvojat ovat vuosikymmenien ajan olleet erivapauksista nauttiva sisäpiiri. Eteläranta ja
Hakaniemi ovat käyttäneet vaikeasti hankittavaa, pienten piirien tietoa tehokkaana vallan välineenä. Ne ovat olleet suomalaisen talouden tärkeimpiä taustavaikuttajia, maan suurimpia lobbareita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Blom tutkii kiehtovasti suomalaista sisäpiirivaikuttamista autonomian ajalta sotien kautta 2000-luvulle. Hän kertaa työmarkkina- ja finanssikorporaatioiden syntyvaiheita ja tuo lopulta lukijan aitiopaikalle neuvotteluihin, joissa on tehty
lähiajan taloushistoriaa. Oma todistusarvonsa on ennennäkemättömällä kuvamateriaalilla lähihistorian merkittävistä neuvotteluista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Blom todistaa, kuinka suomalainen korruptio on rakenteellista ja peräänkuuluttaakin Suomeen avoimuutta, lobbauksen eettisiä menettelytapasääntöjä, joita on jo luotu useissa Euroopan maissa.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jumalainen kipuna<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Laulajatar Hanna Granfeltin ihmeellinen elämä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Salla Leponiemi <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hanna Granfelt (1884–1952) on kaikkien aikojen menestyneimpiä suomalaislaulajia. Merikannon, Sibeliuksen ja Eino Leinon työtoverista tuli suosikkinäyttelijä, jonka elämäkerta on koko vuosisadan alkupuoliskon historiaa kiehtovasti kuvaava
suomalainen, eurooppalainen tragedia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Granfelt aloitti näyttelijänä 1900-luvun vaihteen Helsingissä, jonka kulttuurielämä eli kiihkeää syntyvaihettaan. Kansallisteatteri oli lahjakkaan nuoren näyttelijän estradi. Hänestä tuli koko Helsingin palvoma tähti, jonka ihailijoita
– ja vähän enemmänkin – oli mm. C. G. E. Mannerheim. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Granfelt opiskeli laulua Pariisissa ja Berliinissä, jonne hän jäi jumiin ensimmäisen maailmansodan syttyessä – vihollismaalaisena. Sittemmin hän teki huikean uran Euroopan oopperaestradeilla yhtenä Richard Straussin lempisolisteista, ja
palattuaan kotiin jatkoi sitä Kansallisoopperan suosikkina.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Merikirja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Morten Strøksnes <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lofootteja ympäröivissä syvyyksissä elää jäähai. Kahdeksanmetrinen, yli tonnin painoinen ja peräti viisisataavuotias olento on komea ilmestys – jos siitä saa näköhavainnon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Merikirja on tositarina ystävyksistä, kirjailija Mortenista ja kalastajasuvun kasvatista Hugosta, jotka päättävät pyydystää Länsivuonon jäähain. Teoksen kiistaton päähenkilö on meille yhä tuntematon valtameri.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Strøksnes esittelee pinnanalaista maailmaa antaumuksella, ja lopputulos on ilmiömäinen ja viihdyttävä yhdistelmä tarinaa ja tietoa, meribiologiaa ja mytologioita, kuriositeetteja ja olemassaolon kysymyksiä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Merikirja kertoo ihmisen ja luonnon suhteesta. Se on suolanmakuinen seikkailukertomus mutta sitäkin enemmän faktantäyteinen rakkauslaulu majesteetilliselle merelle, jota kirjan jälkeen katsoo uusin silmin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kannaksen rautainen ihme<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aikamatkalla Unto Seppäsen kanssa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Esa Seppänen <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tulenkantaja Unto Seppänen kuvasi hersyvissä karjalaisromaaneissaan synnyinseutunsa Kanneljärven mutkatonta elämänmenoa. Unton poika Esa ottaa nyt isänsä kirjat oppaakseen matkalle Suomen historian unohdettuun ajankohtaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">1870-luvulla rakennettu Riihimäen-Pietarin junarata oli rautainen ihme. Se kytki Suomen venäläiseen metropoliin. Kannaksen talonpojat myivät Pietarin toreilla viikoittain halkoja ja maataloustuotteita. Sitten Pietarin yläluokka alkoi kulkea
junalla toiseen suuntaan ja rakennutti huviloita Kannaksen ranta-alueille synnyttäen uusia elinkeinoja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Unto Seppäsen Karjalankannas oli veijarimaisten suomalaishahmojen ja huvilavenäläisten näyttämö. Todellisuudessa yhteiselo Kannaksella oli myös paljon muuta. Esa Seppäsen kirjan toinen rautainen ihme onkin Kannaksen väestö, joka koki alueen
riemuisat ja raskaat mullistukset 1700-luvulta jatkosotaan ja 1940-luvun evakkoon.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Shoshin - aloittelijan mieli<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Japanilaisia ajatuksia ja ajatuksia Japanista<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Minna Eväsoja <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Melkein geisha -kirjasta tuttu Minna Eväsoja palaa Japanin henkeäsalpaaviin maisemiin ja kiehtoviin, ikuisiin viisauksiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eväsoja aloittaa Sydämen kirjeenä tunnetusta vanhasta japanilaisesta tekstistä, jossa kerrotaan shoshinista, aloittelijan mielestä. Shoshin on ennakkoluuloton ja avoin, vaatimaton ja nöyrä, mutta omahyväisyys ja itseriittoisuus eivät sille
sovi. Tieto on kuin loputon vuori, jota ei pysty ehkä koskaan valloittamaan. Mutta matkalle kannattaa silti lähteä, muuten mestarin taso jää saavuttamatta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Japanilainen mielenmaisema ja viisaus avautuvat Shoshinissa kauniisti ja rauhallisesti, Eväsojan rakastavan huumorin saattelemana. Hän on valinnut kirjan upean kuvituksen Ateneumin taidemuseon vanhojen puupiirrosten kokoelmista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sihteeri<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Joseph Goebbelsin pikakirjoittajan perintö<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Brunhilde Pomsel, Thore D. Hansen <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sihteeri on ehkä viimeinen natsivallan ytimen silminnäkijäkertomus. Sen pääkertoja on 106-vuotiaana alkuvuodesta 2017 kuollut Brunhilde Pomsel, jonka lähin esimies oli natsivaltakunnan propagandaministeri Joseph Goebbels. Teos perustuu
laajoihin elokuvahaastatteluihin, joista Pomsel antoi luvan tehdä kirjan kuolemansa jälkeen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pomsel kertoo nuoruudestaan vahvistuvassa natsi-Saksassa, kokemuksistaan natsivallan ytimessä - siitä, mitä hän näki tai ei nähnyt. Natsi-Saksan romahdettua Pomsel jäi neuvostojoukkojen vangiksi ja päätyi useille eri leireille Berliinissä.
Vapauduttuaan vuonna 1947 hän palasi sihteerintyöhön, josta jäi eläkkeelle vuonna 1970. Pomsel pohtii kirjassa sukupolvensa syyllisyyttä: hän ei kokenut olleensa vastuussa tai edes tietoinen työpaikallaan tehdyistä hirmupäätöksistä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Menestynyt saksalaiskirjailija ja journalisti Thore D. Hansen on koonnut Pomselin haastattelut ja käy omassa tekstissään läpi tämän sukupolven jättämää perintöä.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vallatkaa Helsinki<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saksan hyökkäys punaiseen pääkaupunkiin 1918<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tuomas Hoppu <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Huhtikuun 6. päivänä 1918 valkoiset valtasivat Tampereen. Kolme päivää aiemmin Saksan Itämeren divisioona oli noussut maihin Hangossa ja eteni kohti punaista pääkaupunkia Helsinkiä. Sisällissodan ratkaisu häämötti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helsinkiä suojasivat venäläisten maailmansodan aikana rakentamat vahvat linnoitetut asemat, mutta silti kaupungin punaisten puolustajien itseluottamus horjui. Paikallinen punakaartin johto halusi antautua, mutta radikaalit kaartilaiset
vaativat taisteluun ryhtymistä. Vallankumouksen kehtoa ei haluttu luovuttaa viholliselle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">FT Tuomas Hoppu kuvaa Helsingin valtaustaistelua verevästi ruohonjuuritasolta, myös aikalaisten suulla:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">"Ensimmäiseksi tavoitteeksi otimme Johanneksen kirkon kiviset aitapylväät, joiden jokaiseen suojaan katsoimme kahden miehen sopivan. Karjalainen komensi syöksyyn ja juoksi ensimmäisenä. Minä juoksin toisena ja jälellä olevien piti tulla
perässä pituusjärjestyksessä. Sekä Karjalainen että minä selviydyimme vahingoittumattomina, mutta kaksi pisintä miestä, yllämainittu Lehtonen ja maisteri Valle, haavoittuivat lievästi."<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Luonnon salainen verkosto<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kasvi- ja eläinmaailman ihmeelliset yhteydet<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Peter Wohlleben<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Wohllebenin kirjat laajentavat kuvaamme maailmasta." – Der Tagesspiegel<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Puiden salattu elämä -menestysteoksen kirjoittajan vahva kokonaisnäkemys luonnon ihmeellisistä mekanismeista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miten kurkikantojen toipuminen näkyy Espanjan kinkuntuotannossa? Mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että lohi nousee puuhun? Miten lehtipuut vaikuttavat maapallon pyörimiseen? Miten havumetsä vaikuttaa sateen syntymiseen? Entä mitä tapahtuu,
jos ihminen pääsee vaikuttamaan tähän kaikkeen?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Linnunsiivin Siperiaan<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ulla-Lena Lundberg<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">”En ole koskaan ollut onnellisempi kuin Siperiassa. Vei puoli elämää, ennen kuin pystyin palaamaan sinne.”<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lumoava matkakertomus kuljettaa meidät rakastetun kirjailijan mukana Siperiaan. Ulla-Lena Lundberg matkusti Siperiaan ensimmäisen kerran nuorena, rakastuneena ja sydän täynnä tulevaisuudenuskoa. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän palaa
tundralle, tällä kertaa lintujen tarkkailijana, kirjailijana ja tutkimusmatkailijana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Matka Siperian valoon opettaa näkemään oudon maan huikaisevan kauneuden ja sen asukkaiden vahvan sielunmaiseman. Kenties sitäkin enemmän matkaaja oppii itsestään. Kertoessaan Siperian linnuista ja ihmisistä kirjailija piirtää herkin vedoin
myös oman kuvansa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText"><span style="font-family:"Times New Roman",serif">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoPlainText"><span style="font-family:"Times New Roman",serif">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi
arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoPlainText"><span style="font-family:"Times New Roman",serif"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa
ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>