<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
</head>
<body style="word-wrap: break-word; -webkit-nbsp-mode: space; -webkit-line-break: after-white-space; color: rgb(0, 0, 0); font-size: 14px; font-family: Calibri, sans-serif;">
<div>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen:
<<a href="mailto:agricolan.arvostelut@gmail.com">agricolan.arvostelut@gmail.com</a>: ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä
haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><br>
</p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><span style="font-size: 10.5pt;"></span></p>
<hr align="center" size=""3"" width=""95%"">
<p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***</p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Vastapaino syksy 2016</p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><br>
</p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">James Essinger<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Suom. Tapani Kilpeläinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kiehtova tarina 1800-luvun lahjakkaimmasta koodarista<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Mistä johtuu, että yli 150 vuotta Ada Lovelacen kuoleman jälkeen eräs tietokoneohjelma nimettiin hänen mukaansa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Ada Lovelace (1815–1852), runoilija lordi Byronin tytär, on tietokoneen kehityshistorian keskeinen mutta unohdettu voimahahmo. Digiaika olisi voinut alkaa 200 vuotta aiemmin, jos
Adan aikalaiset olisivat ymmärtäneet hänen työtään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Adan algoritmi on inspiroiva tarina huippulahjakkuudesta, jonka elämää varjostivat sairaudet, tunnetun isän jälkimaine sekä ajan kapea naiskäsitys. Lopulta Adan kyvyt pääsivät käyttöön
yhteistyössä matemaatikko Charles Babbagen kanssa, jota pidetään tietokoneen keksijänä. Luovana voimana hankkeen takana oli kuitenkin Ada.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kirja kertoo Ada Lovelacen poikkeukselliset vaiheet koukuttavasti ja lämpimällä huumorilla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">James Essinger on keksintöjen aatehistoriaan perehtynyt englantilainen tietokirjailija.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">n. 250 s.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">lokakuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Antti Eskola<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Vanhuus. Helpottava, huolestuttava, kiinnostava<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">”Naurettavien kävelysauvojen kanssa en aio kuntoilla, vaan hyppään suoraan rollaattorin puikkoihin, kun se aika tulee!”<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Antti Eskola, yli 80-vuotias professori, kertoo vanhuudesta omakohtaisesti ja tutkijan silmin. Millaista on, kun eläkkeelle jääminen helpottaa elämää? Entä kun seuraelämä vähenee?
Kuinka suhtautua huoleen ja pelkoon?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Eskola on aina innostunut ja ilkikurinen. Asenne tarttuu: lukija saa kirjasta koko joukon vinkkejä, joilla ikääntymisen ilmiöihin voi suhtautua kiinnostuneesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kirja on harvinaisen suora ja positiivinen puheenvuoro vanhuuden merkityksellisyydestä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Antti Eskola (s. 1934) on sosiaalipsykologian professori emeritus, joka on julkaissut suosittuja kirjoja uskonnosta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">n. 230 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">elokuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Richard Sakwa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Taistelu Ukrainasta. Kuinka idän ja lännen intressit törmäsivät<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Suom. Tatu Henttonen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Vihdoinkin kiihkoton arvio Ukrainan konfliktista. – The Guardian<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Ukrainan kriisi on saattanut maailman uuden kylmän sodan partaalle. Miten tähän tilanteeseen on päädytty?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Taistelu Ukrainasta purkaa Venäjän ja Ukrainan välistä suhdevyyhtiä ja kartoittaa tien kahakoihin. Se kertaa tapahtumat, jotka ovat pakottaneet Ukrainan tekemään valinnan eurooppalaisen
yhteistyön ja historiallisten Venäjä-suhteiden välillä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Teos on ainutlaatuisen kattava kooste Ukrainan kriisistä. Se avaa konfliktin kansainvälisen merkityksen ja kuvaa taustatekijät, jotka ovat ajaneet Ukrainan sisäiseen ja ulkoiseen
kriisiin. Kirja paljastaa myös taustalla vaikuttavat myytit ja väärinymmärrykset. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Richard Sakwa on Venäjän ja Euroopan politiikan tutkimuksen professori Kentin yliopistossa Isossa-Britanniassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">n. 500 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">lokakuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Tiina Raevaara<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Opi vääntämään tiede ymmärrettäväksi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Tajuaako kukaan? on ohittamaton opas tutkijoille ja toimittajille, jotka haluavat välittää tieteen tuloksia akateemisen maailman ulkopuolelle. Kirja kertoo, millä tavoin tieteestä
nyt kirjoitetaan, kuinka tutkimusta yleistajuistetaan ja miten tieteen kieli muuttuu, kun yleisö vaihtuu. Käytännön vinkkejä antavat eri tieteenalojen kokeneet yleistajuistajat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kirja esittelee myös tiedejournalismin tyypilliset virheet sekä neuvoo, kuinka ne vältetään. Tieteessä on kyse isoista asioista, ja siksi siitä pitää kirjoittaa erityisen vastuuntuntoisesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Tiina Raevaara (s. 1979) on biologian tutkija sekä palkittu kirjailija ja tiedetoimittaja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">n. 250 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">elokuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Marjo Laitala & Vesa Puuronen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Yhteiskunnan tahra? Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Mitä Suomen koulukodeissa todella tapahtui<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Yhteiskunnan tahra? selvittää koulukoteihin sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia Suomessa vuosina 1940–1985. Tutkimusta varten on haastateltu 35 koulukotien asukasta. Kirja
kuvaa heidän elämäänsä ennen koulukotia, siellä asuessa ja sen jälkeen. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Jokaisella haastatellulla on oma tarinansa, mutta yhtäläisyyksiä löytyy. Tärkeä yhteinen piirre on lapseen lyöty leima, tahra, joka vaikeutti monen elämää vielä aikuisuudessakin.
”Pahantapaisina” pidetyt lapset tulivat usein köyhistä tai muuten rikkinäisistä kodeista. Haastateltujen kokemukset koulukotiarjesta kertovat kaltoinkohtelusta, alistamisesta ja väkivallasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kirja osoittaa, että varsinainen yhteiskunnan tahra eivät ole sijoitetut lapset vaan koulukotisijoitus itsessään. Vaiettujen käytäntöjen esiintuominen on tärkeää, jos se auttaa
ehkäisemään vastaavia virheitä tulevaisuudessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">KM Marjo Laitala on sosiologian tutkija ja YT Vesa Puuronen sosiologian professori Oulun yliopistossa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">n. 300 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">elokuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Rosi Enroos, Tarja Heino & Tarja Pösö (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Huostaanotto. Lastensuojelun vaativin tehtävä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kattava kokonaisesitys huostaanotosta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Huostaanotto on Suomessa ensimmäinen tutkimusperustainen kokonaisesitys tästä merkittävästä ja eettisesti haastavasta aiheesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Teos paikkaa tutkimuksen aukkoa, sillä varsin vähän tiedetään siitä, mitä huostaanotossa oikeastaan tapahtuu. Kirjan artikkelit käsittelevät lapsen huostaanottoa mutta myös avohuollon
sosiaalityötä, kiireellistä sijoitusta sekä juridisia ja hallinnollisia kysymyksiä. Lisäksi kirja havainnollistaa sitä, mitä huostaanotto merkitsee sijoitetulle lapselle ja hänen vanhemmilleen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kirja keskittyy suomalaiseen lastensuojeluun mutta kontekstoi sitä muiden maiden käytäntöihin. Teos on kiihkoton kokonaisesitys ja alan perusteos, jonka ajantasaista tietoa tarvitsevat
kaikki lastensuojelun ja lähialojen ammattilaiset. Se sopii myös oppikirjaksi ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kirjan kirjoittajat ovat yhteiskunta- ja oikeustieteiden tutkijoita, jotka ovat toimineet pitkään lastensuojelun parissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">n. 400 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">marraskuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Melisa Stevanovic & Camilla Lindholm (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Keskustelunanalyysi. Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Perusteos keskustelunanalyysista<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Keskustelunanalyysi tarkastelee sosiaalisen vuorovaikutuksen perusilmiöitä, resursseja ja haasteita. Se luotaa keskustelunanalyysin metodologiaa ja keskittyy erityisesti viime vuosina
kehittyneisiin uusiin suuntauksiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Keskustelunanalyysissa tutkitaan autenttisia vuorovaikutustilanteita, arkikeskusteluja ja institutionaalisia keskusteluja. Tavoitteena on tarkkailla mahdollisimman luonnollisesti
esiintyviä tilanteita ja analysoida niitä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Keskustelunanalyysi kuvaa vuorovaikutusilmiöitä ymmärrettävin arkikäsittein. Kirja sopii opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille, jotka hyödyntävät keskustelunanalyysia tai ovat
siitä kiinnostuneita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">n. 400 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">syyskuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kari Väyrynen & Jarmo Pulkkinen (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Historian teoria. Lingvistisestä käänteestä mahdolliseen historiaan<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Ajankohtaiset teemat historian teoriassa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Teos esittelee historian teoriaa koskevaa keskustelua viime vuosikymmeniltä. Käännekohta historianfilosofiassa oli 1970-luku, jolloin narrativismi nousi hallitsevaan asemaan. Keskustelu
historian kerronnallisuudesta jatkuu yhä. Lingvistinen käänne on tehnyt historiantutkijat entistä tietoisemmiksi kielen monista ulottuvuuksista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Lingvististen tarkasteluiden vastavoimana on havaittavissa uusia realistisia tendenssejä. Tällaisia ovat muun muassa ympäristökysymykset, naiseus, uusmaterialismi ja historiallinen
muisti. Lisäksi keskustelu kontrafaktuaalisesta ajattelusta ja mahdollisesta historiasta käy vilkkaana. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Teos on monipuolinen katsaus näihin kysymyksiin. Se tarjoaa mielenkiintoisia haasteita paitsi historian teoreetikoille, myös yhteiskuntatieteilijöille, ympäristötutkijoille ja kaikille,
joiden alalla pohditaan historiallista perspektiiviä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Teoksen kirjoittajat ovat filosofeja ja historioitsijoita eri yliopistoista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">n. 300 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">lokakuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Jaana Parviainen, Taina Kinnunen & Ilmari Kortelainen (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Ruumiillisuus ja työelämä. Työruumis jälkiteollisessa taloudessa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Millaisiin asentoihin työruumis taipuu palvelutaloudessa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Miten sosiaalisia taitoja vaativaa työtä tehdään ruumiillisesti? Mitä tarkoittaa itsen yrittäjyys ja millaisin keinoin työruumista kehitetään? Kuinka rekrytoijat tunnistavat ”hyvän
tyypin”?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Ruumiillisuus ja työelämä pohtii, millaisia seurauksia palvelutalouteen siirtymisellä on ollut työntekijöille, työorganisaatioille ja johtamiselle. Kyse on merkittävästä yhteiskunnallisesta
murroksesta, joka koskee lähes kaikkia työikäisiä suomalaisia. Puhuttelevat tapausesimerkit käsittelevät muun muassa Nokian entisten insinöörien kokemuksia, Björn Wahlroosin finanssipääoman ruumiillisuutta sekä naisten työuupumusta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Teos on ensimmäinen laaja suomenkielinen katsaus työruumiin tutkimukseen. Se soveltuu sosiologian, yhteiskuntapolitiikan, kulttuurintutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen oppikirjaksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kirjan kirjoittajat ovat yhteiskuntatieteiden, filosofian, kulttuuriantropologian ja kasvatustieteen tutkijoita useista eri yliopistoista ja korkeakouluista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">n. 300 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">elokuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Anu-Hanna Anttila, Ralf Kauranen, Kati Launis & Jussi Ojajärvi (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Luokan ääni ja hiljaisuus. Yhteiskunnallinen luokkajärjestys 2000-luvun alun Suomessa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Miltä näyttää tämän päivän luokka-Suomi?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Luokan ääni ja hiljaisuus esittelee uutta monitieteistä luokkatutkimusta. Teos tutkii 2000–2010-lukujen yhteiskunnallisia jakoja Suomessa käyttäen aineistonaan muun muassa pääministerin
puheita, maahanmuuttokeskustelua ja omaelämäkerrallisia köyhyyskirjoituksia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Yhteiskuntaluokka on yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisen järjestämisen tavoista. Ihmisiä luokitellaan myös esimerkiksi sukupuolen ja etnisyyden perusteella. Luokan voi ymmärtää
taloudellisena, kulttuurisena ja sosiaalisena prosessina pikemmin kuin kiveen hakattuna rakenteena.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Luokan ääni ja hiljaisuus selvittää tapaustutkimusten kautta, kuinka luokka ja luokkajärjestys hahmotetaan nykyään. Miten luokasta keskustellaan, ja millaiset valtarakenteet vaikuttavat
keskustelun taustalla?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">n. 450 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">syyskuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Ulla Järvi & Tuukka Tammi (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Viagran käyttäjillä uusi hengenvaara: juomavesi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Miten tiedeuutisia pitää lukea? Milloin nettiotsikko kannattaa klikata auki? Koska on paras kääntää sivua, kun uutinen ei täytä hyvän jutun vaatimuksia?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Tiedeuutisia seuraamalla maailma vaikuttaa pelottavalta. Tieto tuntuu pikemmin lisäävän tuskaa kuin selittävän maailmankaikkeuden ilmiöitä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Ei ole sattumaa, että seksi, viina, väkivalta ja katastrofit hallitsevat myös tiedeuutisten otsikkoja. Media käyttää näitä mieltymyksiä surutta hyväkseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Tämä kirja on eloonjäämisopas tiedemedian seuraajalle. Se opastaa valitsemaan ja arvioimaan tiedeuutisia. Kirja sisältää kaiken nähneiden ammattilaisten oudoimmat ja hauskimmat
tiedetarinat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kirjan tekijät ovat kokeneita tiedetoimittajia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">n. 200 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">syyskuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Anu Kantola<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Matala valta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Pokkari<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Terävä analyysi vallan uusista muodoista<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kuinka käyttää valtaa yhteiskunnassa, jossa ihmiset kokevat itsensä vapaiksi ja tasa-arvoisiksi? Kuinka johtaa ihmisiä, jotka haluavat johtaa itse itseään?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Matala valta kuvaa vallankäytön muutosta 1950-luvulta nykypäivään. Johtajien tarve puhutella ihmisiä uusilla tavoilla on kasvanut: taitavimmat johtajat saavat ihmiset rakastamaan,
innostumaan ja sitoutumaan. Valta herättää myös kielteisiä tunteita, jotka murentavat uskoa johtajiin. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kantola esittää, että viime vuosikymmeninä talouselämän johtajat ovat alkaneet johtaa vallankumouksellisella, matalalla tyylillä, johon kuuluu olennaisesti mediakuvan tarkka hiominen.
Poliittiset johtajat puolestaan ovat menettänet valtaansa muille yhteiskunnan vallankäyttäjille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Muutos haastaa sekä vallanpitäjät että vallankumoukselliset. Valta ei ole itsestäänselvyys, vaan se on otettava.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Anu Kantola on viestinnän professori Helsingin yliopistossa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">200 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Paulo Freire<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Sorrettujen pedagogiikka<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Suom. Joel Kuortti<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Pokkari<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kasvatustieteen ohittamaton merkkipaalu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Brasilialainen Paulo Freire (1921–1997) oli maailmankuulu pedagogi, joka tutkimustyönsä ohella organisoi monessa kehitysmaassa köyhän työväestön koulutusta. Hänen pääteoksensa Sorrettujen
pedagogiikka on kasvatustieteen laajimmalle levinnyt ja käännetyin klassikko.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Freire kritisoi ”tallettavaa” kasvatusta eli käsitystä, jonka mukaan oppilas tallettaa muistiinsa sisältöjä, jotka opettaja sinne tuottaa. Tämän sijaan hän korosti oppilaan aktiivisuutta
sekä opettajan ja oppilaiden dialogia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Yhteiskunnallinen tiedostaminen oli Freirelle tärkeä kasvatuksen tavoite: yhteiskunnalliset ongelmat voivat antaa motiivin oppimiselle ja ne voidaan yrittää ratkaista oppimisen
keinoin. Kasvatuksen ja koulutuksen perimmäinen päämäärä on maailman muuttaminen paremmaksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Freiren päätyö on edelleen välttämätöntä luettavaa kaikille pedagogiikan ja yhteiskunnan suhteesta kiinnostuneille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">250 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">elokuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Karl Marx & Friedrich Engels<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Kommunistinen manifesti<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Suom. Juha Koivisto, Markku Mäki & Timo Uusitupa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Pokkari<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Aave kummittelee Euroopassa – kommunismin aave.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Poliittisen ajattelun klassikko vuodelta 1848 analysoi porvariston ja proletariaatin ristiriidan unohtumattomasti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">111 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">syyskuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Jean-Jacques Rousseau<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja sen perusteista<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Suom. Ville Keynäs<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Pokkari<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Valistusfilosofin kuuluisa yhteiskuntakritiikki<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) on valistuksen ajan keskeisimpiä ajattelijoita. Hänen pääteoksiinsa kuuluva Tutkielma on radikaalia yhteiskuntakritiikkiä ja ihmiskunnan historiaa
lavein vedoin. Rousseau korvaa valistuneilla arvauksilla lähteiden niukkuuden ja tulee näin esittäneeksi ensimmäisen systemaattisen modernin yhteiskunnan kritiikin, joka perustuu työnjaon ja rahatalouden analyysiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">151 s. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Elokuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"><br>
</p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">***</p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä
saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.</p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;"> </p>
<p class="MsoPlainText" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-family: Courier;">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/">http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/</a> josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-">http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-</a> arvostelut/.</p>
</div>
</body>
</html>