[H-verkko] Arvosteltavaksi: Arthousen, SLS:n, S&S:n, Into kustannuksen ja Docendon teoksia

[Jenna Herva]

Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen <agricolan.arvostelut at gmail.com<https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

***
Kirjalistat kustantajittain

ARTHOUSE:

Äänimaisemista mielenmaisemiin ­­– Ylen Radioateljeen fraktaalista historiaa
Harri Huhtamäki

Äänimaisemista mielenmaisemiin vie lukijan Ateljee-ohjelmien teon ytimeen. Kirja esittelee lähes kaksisataa Radioateljeen yli 900 julkaistusta ohjelmasta, joista monet on palkittu kansainvälisesti.
Aiheet ulottuvat Bangkokista Intian Tamil-Nadun osavaltioon ja Etelä-Afrikasta Hiroshimaan, unohtamatta Suomea ja Eurooppaa. Aikajana on pitkä: nykypäivän yhteiskunnallisista aiheista etruskeihin (1000 eKr). Runous, filosofia ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus kulkevat rinnakkain ja risteävät. Radioateljee on osa suomalaista ja eurooppalaista kulttuurihistoriaa.
Huhtamäki käsittelee myös äänimaisemien tuottamista, kirjoittamista, musiikkia, kertojien roolia ja äänisuunnittelua.

Sanojesi voima – Taitoa ja tarkoitusta kirjoittamiseen
Johanna Pentikäinen

Kirjoitustaito on paljon enemmän kuin sanoja paperilla tai tietokoneen näytöllä. Se on taito, joka liittää meidät maailmaan. Kirjoittamalla kurotamme niin kohti uusia havaintoja, meille entuudestaan tuntemattomia todellisuuksia kuin tätä hetkeä: ilmaisemme ja välitämme, kuvittelemme ja tutkimme.  Johanna Pentikäinen avaa teoksessaan kirjoittamisen moni-ilmeisyyttä ja merkitystä inhimillisenä taitona. Sanojesi voimajohdattaa pohtimaan kirjoittamista ensi sijassa sen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Juuri kirjoittamisen merkityksellisyydessä on myös syy kirjoittaa ja oppia kirjoittamisen taitoja. Sanojesi voima kannustaa ja motivoi jokaista kirjoittajaa ja tarjoaa runsaasti työkaluja oman kirjoittamisen tueksi ja kirjoittamista opettaville. Teos on myös vahva puheenvuoro kirjoitustaidon merkityksestä pirstaleisessa, nopeasti muuttuvassa maailmassa.

SLS:

Mardrömmar
Kaarina Koski, Kirsi Kanerva

Mardrömmar – varifrån kommer de, och varför? Hur har de förklarats och tolkats under olika tider? Deadline på jobbet, stress och skräckserier tar sig in i mångas nattsömn. Från antiken fram till i dag har man tänkt att mardrömmar är tecken på en ångestfylld kropp eller själ som vill göra sig hörd. Mardrömmar har också setts som varningar eller bestraffningar, som undermedvetna eller gudomliga budskap. Maran, det övernaturliga väsendet som särskilt förknippas med sömnparalys, gav sig enligt folktron på både människor och husdjur. I fiktionen har mardrömmar fått symbolisera övernaturliga fenomen i fler hundra år. Författarna blickar bakåt ända till antiken och medeltiden men söker också svar på sina frågor i aktuell kulturforskning, psykologi och i personliga berättelser.

Översättning: Sofia Gustafsson.


Tidsligheter ­– Ekokritiska, barnlitterära och kulturteoretiska perspektiv på tid
Red. Mia Österlund, Ann-Charlotte Palmgren, Pia Ahlbäck

Barnlitteratur bryter med och mot samhällets tid. I antologin uppmärksammar tretton forskare från Finland och Sverige den mångfald tidsligheter som finns i bilderböcker och romaner om unga. Det handlar om ungas vänskap i smarttelefonernas tid, psykisk ohälsa som bromsar ett förväntat tidsflöde, hur tidsnormer utmanas i fantasy och vad som kännetecknar ungdomsromaner i en era av klimathot. Författarna visar hur bilderböcker utforskar mörker, ängslan och ovisshet, hur bilderbokspoesi arbetar med epifanier, mekaniska förvandlingsböcker omvandlar tid och försättsblad rymmer ett flöde av tidsligheter. I de kulturteoretiska bidragen utforskas städning och bristen på tidsupplevelse, klimatfrågor och tidslighet i mem om Greta Thunberg samt hur tidslighet spelar in i litteraturundervisning. Antologin blottlägger hur vår tid definieras av klimatkrisen och avkräver oss nya sätt att avläsa tid.

I boken medverkar: Pia Ahlbäck, Fanny Ambjörnsson, Sofia Ekstam, Elina Druker, Heidi Höglund, Sofia Jusslin, Maria Jönsson, Judith Meurer-Bongardt, Ann-Charlotte Palmgren, Julia Tidigs, Jenny Jarlsdotter Wikström, Katrina Åkerholm och Mia Österlund.

Utges i samarbete med Svenska Barnboksinstitutet.

Makten, marknaden och presidenterna – En biografi om J.O. Söderhjelm
Esko Vuorisjärvi

Johan Otto Söderhjelm – presidenternas förtrogna, tongivande inom näringslivet och en skicklig förhandlare – var under flera årtionden spindeln i nätet inom finländsk politik. Som en färgstark person i maktens absoluta kärna väckte han också debatt. Juristen J.O. Söderhjelm (1898–1985) var Svenska folkpartiets riksdagsman i 17 år, justitieminister i sex regeringar och en ledargestalt inom skogs- och nickelindustrin. Söderhjelm underhandlade för både regeringen och industrin i Moskva, Berlin, London och Stockholm under såväl krig som fred. Under hela sin händelserika karriär arbetade han också aktivt för det svenska språkets ställning i Finland och som en internationellt inriktad nordist talade han konsekvent för att föra Finland mot väst i politiska och ekonomiska samarbeten. I Makte, marknaden och presidenterna n åskådliggör Esko Vuorisjärvi Söderhjelms unika balansgång mellan politikens och marknadskrafternas ibland helt motstridiga intressen. Vuorisjärvi ger samtidigt nya perspektiv på nyckelhändelser under Finlands turbulenta 1900-tal.

Boken är en förkortad översättning av Esko Vuorisjärvis J.O. Söderhjelmin värikäs elämä. Presidenttien salaperäinen luottomies (Edita, 2019). Ett nyskrivet kapitel av Victor Wilson lyfter fram Söderhjelms tre decennier långa gärning inom Svenska litteratursällskapet i Finland.

Översättning: Tobias Pettersson.

Naturen och platserna – Vardagens föränderliga rum under 1900-talet 1
Red. Bo Lönnqvist, Anna-Maria Åström, Susanne Österlund-Pötzsch

Den första volymen i bokserien undersöker kontinuitet och förändring i synen på naturen och bruket av den. En tematik rör landsortsbefolkningens näringar och arbete. Vid sidan av gården, åkern och skogen lyfts förorten och småstaden fram som symboliskt viktiga miljöer. Andra teman fokuserar på rörelsen i tid och rum, som cyklandets tjusning, telefonins genomslag, migrationens följder och tågturismens framväxt. Boken kartlägger hur vardagslivets praktiker över tid bildar mönster och utvecklingslinjer som så småningom omskapar våra kulturella miljöer.

Den tredelade bokserien är resultatet av forskningsprojektet "Vardagens rum – svensk kultur i Finland under 1900-talet". Den ger inblickar i den svenskspråkiga befolkningens liv i Finland – hur människorna genom olika sätt att agera, känna och tänka skapat meningsfulla sammanhang och vardagliga rum. Bilden av den heterogena finlandssvenska kulturen fördjupas tack vare ett rikt traditionsvetenskapligt källmaterial där människor berättar om sitt 1900-tal med egen röst.

Hushållet och tingen – Vardagens föränderliga rum under 1900-talet 2
Red. Anna-Maria Åström

Bokseriens andra volym sätter fokus på det materiella i hem och hushåll i olika sociala miljöer, från bondesamhället till herrgården, trästaden och sommarstugan. Vardagen är uppbyggd kring användningen av olika föremål som med tiden förändras, återupptäcks och ersätts med nya. Också värderingar och normer tar fysisk form i artefakter och boendeformer som utgör vår materiella kultur. Vardagsföremålen präglades länge av självförsörjningen men med det expanderande konsumtionssamhället introducerades helt nya föremål och behov. I boken granskas uppfattningen om och förhållandet till arbete, förströelse, mat, inredning och kläder under det långa 1900-talet.

Den tredelade bokserien är resultatet av forskningsprojektet "Vardagens rum – svensk kultur i Finland under 1900-talet". Den ger inblickar i den svenskspråkiga befolkningens liv i Finland – hur människorna genom olika sätt att agera, känna och tänka skapat meningsfulla sammanhang och vardagliga rum. Bilden av den heterogena finlandssvenska kulturen fördjupas tack vare ett rikt traditionsvetenskapligt källmaterial där människor berättar om sitt 1900-tal med egen röst.

Hemma, borta, bortom ­– Vardagens föränderliga rum under 1900-talet 3
Red. Lena Marander-Eklund, Blanka Henriksson, Sofie Strandén

I bokseriens tredje volym studeras den föränderliga vardagen ur ett rumsligt perspektiv där olika föreställningar och tankearenor möts. Det rumsliga begreppet ”hemma” representerar det familjära och hemvana, medan det ”borta” råder andra regler än i hemmet. När man rör sig ”bortom” det välbekanta och trygga överträds fysiska och moraliska gränser. Boken tar bland annat upp praktiker kring tvätt, brödbak och huskurer, betydelsen av föreningsliv, idrott och samvaron på skolgården samt tankar om sällskapande, äktenskap, arbetslöshet och död. Även kroppslig och mental förflyttning över nations- och språkgränser och gränsöverskridningar i den sinnliga världen står i fokus.

Den tredelade bokserien är resultatet av forskningsprojektet "Vardagens rum – svensk kultur i Finland under 1900-talet". Den ger inblickar i den svenskspråkiga befolkningens liv i Finland – hur människorna genom olika sätt att agera, känna och tänka skapat meningsfulla sammanhang och vardagliga rum. Bilden av den heterogena finlandssvenska kulturen fördjupas tack vare ett rikt traditionsvetenskapligt källmaterial där människor berättar om sitt 1900-tal med egen röst.

Flitiga och sysslolösa – Essäer om 1700-talets Europa
Johanna Ilmakunnas

Betydelsen av arbete, val av livsstil, shopping i när och fjärran, handarbete som hobby och arbete, matupplevelser, familjeförhållanden och relationer över generationsgränserna – de fenomen som uppmärksammas i Flitiga och sysslolösa känns välbekanta från vår egen tid. Här är det 1700-talets Europa, särskilt det svenska samhället, som träder fram.

Flitiga och sysslolösa breddar synen på arbete och livsstil inom högreståndsfamiljer ur ett kulturhistoriskt perspektiv. Korrespondens, dagböcker, räkenskaper liksom föremål, målningar och gravyrer är källor till hur människor upplevde vardagens sysslor – men också sysslolöshet. Boken, som är rikt illustrerad, ger en bild av herrskapets liv under glädje och sorg, vardag och fest.

Översättning: Sofia Gustafsson. Suomenkielinen laitos Joutilaat ja ahkerat ilmestynyt vuonna 2016.

Runes in Finland
ed. Kendra Willson

Only a handful of runic inscriptions have been found in the territory of present-day Finland. These are, however, varied in their age, geographical distribution, and the type of artefact on which they are carved. Some are imported, but others point to local runic literacy. Discussion of runes in Finland—or their lack—has been a recurring theme in discussion of Finnish prehistory, particularly the question of continuity in the Swedish-speaking population. The chapters in this volume consider Finland's runic inscriptions in relation to the archaeological record, runic practice elsewhere in the Nordic region, and their reception as part of cultural history. The book aims to synthesize information on Finland's runic inscriptions from the Viking Age to modern times and inspire further interest in Finland's runic tradition.

The book is published in the series Runrön. Runologiska bidrag utgivna av Institutionen för nordiska språk vid Uppsala universitet.

Noveller i urval
Zacharias Topelius
Utg. Anna Movall Jörgen Scholz

Topelius noveller skildrar mörka familjehemligheter, förväxlingar och spökerier, men också glada picknickar med punschdränkta studenter och hisnande färder där resenärerna jagas av vargar. Berättelserna innehåller ofta komiska och burleska inslag, i elegant samspel med detaljerade miljöskildringar och samtidskritik. Läsarna dras in i en fascinerande fiktiv värld, inramad av det dynamiska 1800-talet.

Topelius började sin karriär som redaktör för Helsingfors Tidningar som han lyckades göra omåttligt populär. Ett viktigt inslag var följetongerna. Topelius plockade upp teman och typer från europeisk romantik och planterade dem i en lokal kontext.

Bokens urval bygger på delutgåvan Noveller och kortprosa (utg. Anna Movall & Jörgen Scholz) som ingår i Zacharias Topelius Skrifter. Litteraturvetaren Yvonne Leffler står för inledningen.

Omslag: Kristin Lidström.

S&S:

Perinnönjako ­– Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta
Meri Valkama

Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, alkoi syyllisten etsiminen. Suomessa moni suuntasi syyttävän sormensa entiseen presidenttiin Tarja Haloseen, joka oli vuosia rakentanut lämpimiä suhteita Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.
Vuosi sodan alkamisen jälkeen Meri Valkama ryhtyi käymään Tarja Halosen kanssa keskusteluja maailman- politiikasta. Valkama halusi selvittää, mitä Halonen itse ajattelee vanhoista päätöksistään. Millaisessa maail- massa ja minkälaisen tiedon varassa ne tehtiin? Entä oliko mahdollista, että koko elämänsä rauhan puolus- tamiselle omistanut päättäjä olisi tullut tahattomasti edistäneeksi mahdollisuutta sotaan?
Valkama seurasi vuoden 2023 ajan Halosen työtä niin Suomessa kuin maailmalla. Sen aikana paljastui jotakin hätkähdyttävää: silloinkin, kun ajattelemme maailman matkaavan kohti parempaa, ympärillä on lähinnä kaaosta. Sen keskellä maailman päättäjien on tehtävä parhaansa. Mitä tästä kaikesta ajattelee Halonen? Mikä saa kahdeksankymppisen presidentin edelleen kiertämään maailmaa ja sen kriisipesäkkeitä? Ja miksi YK:n pää- sihteeri António Guterres soittaa juuri Haloselle, kun hän ei tiedä, mitä tehdä?

Sotilas nro 13– Vapaaehtoisena Ukrainassa – Ralf Sirénin tarina (Alkuteos Soldat nr 13 – Ralf Sirén och kriget i Ukraina)
Marcus Lindqvist
Suomentanut Veli-Pekka Ketola

Venäjän armeija aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Sota järkytti koko Eurooppaa. Monien suomalaisten tavoin Ralf Sirén tunsi haluavansa tehdä jotain. 1. maaliskuuta, viisi päivää sodan alkamisen jälkeen, Sirén ilmoittautui vapaaehtoiseksi Ukrainan kansain- väliseen legioonaan. Se oli perustettu vain muutamaa tuntia aiemmin, ja hänestä tuli 13. sotilas, joka alle- kirjoitti sopimuksen asepalvelukseen astumisesta. Tässä kirjassa toimittaja Marcus Lindqvist kertoo Ralf Sirénin kokemuksista Ukrainassa. Lyhyen koulutus- jakson jälkeen Sirénin vastuulla oli jo vapaaehtoisista kerätyn joukkueen johtaminen etulinjassa Harkovassa. Sodassa on jatkuvasti läsnä stressi, pelko ja kuoleman läheisyys. Kirjassa saamme seurata, kuinka Sirén riitautuu pataljoonapäällikön kanssa, millaista on toveruus etulinjassa sekä miten B-komppanialle kävi Ukrainan vastahyökkäyksessä. Sirén huomaa kotiin- paluun jälkeenkin sodan vaikuttavan häneen. Se kaikuu esimerkiksi Ukrainaan taistelemaan jäävien tovereiden viesteissä. Monet ystävistä kaatuvat myöhemmissä taisteluissa. Kirjassa Ralf Sirénin näkökulmaa avaavat myös hänen itse palvelusaikanaan ottamansa valokuvat. Marcus Lindqvist on toimittaja, joka on työskennellyt Hufvudstadsbladetille vuodesta 2004. Turvallisuuspolitiikka on hänen erityisalueitaan. Sotilas nro 13 on hänen ensimmäinen kirjansa.

Into:

Mirkka Rekola II – Elämä koko ajan käy ilmi salasta
Jonimatti Joutsijärvi

Ylistetyn elämäkerran toinen osa uppoutuu Mirkka Rekolan elämään 1970-luvulta aina runoilijan kuolemaan vuonna 2014 saakka. Se kuvaa tarkasti Rekolan rikasta sisäistä kokemusmaailmaa, jota kirjailijan runo- ja aforismituotanto sanoittaa. Rekolan 1970-luvun tuotannossa kuultaa rakkaus ”mysteerihenkilö” Maijaan, joka sitoi runoilijaa vuosikymmeniä, vaikka hän elikin sitä ennen muuta näynvaraisesti. Tämä rakkaus tuotti runoutemme merkittävimpiä teoksia, kuten kokoelman Kohtaamispaikka vuosi. Läheisempää rakkautta Rekola eli Mirjam Polkusen kanssa, ja 1980-luvun puolivälissä hänellä oli suhde kääntäjä, Seta-aktiivi Kersti Juvaan – tuohon ajanjaksoon osuvat teokset Puun syleilemällä ja Silmänkantama. Runoilijan sisäistä matkaa tukivat muun muassa kristinuskon mystiset traditiot sekä asuminen ikonikonservaattori Helena Nikkasen talossa Heinävedellä. Äidin vanhuus ja kuolema, Mirjamin muistisairaus sekä oma vanheneminen tuovat sävynsä Rekolan myöhäistuotantoon. Julkista esiintymistä vältellyt runoilija astui 1990-luvulla yleisön eteen ja yllättyi, että häntä oli kaivattu. Rekola iloitsi runoutensa käännöksistä, palkinnoista ja tutkimuksista, mutta koki loppuun saakka, ettei hänen tuotantoaan vielä täysin ymmärretty. Hän kirjoitti maailmanlopun jälkeistä runoutta, jossa minä ja sinä, aika ja paikka yhtyivät kaltaisuudessa.

Tyttö joka en
Laura Juntunen

Kiitetyn Subutex-kaupungin kasvatit -kirjan kirjoittaja Laura Juntunen kertoo oman tarinansa.

”Olen viisitoistavuotias ja minulle on tehty toistuvasti seksuaaliväkivaltaa parin kuukauden sisällä. En puhu tapahtuneesta kenellekään, sillä silloin siitä tulisi liian todellista – ja olen varma, että sitä minun mielenterveyteni ei enää kestäisi.”

Yläkoulun alkaessa Juntunen sairastui syömishäiriöön ja alkoi liikkua porukassa, jossa käytettiin huumeita. Pian hän huomasi elävänsä maailmassa, jossa nuorella tytöllä ei ollut lainkaan ääntä. Tyttö joka en on ainutkertainen puheenvuoro mielenterveydestä, väkivallasta ja siitä, miten vaikeaa on olla tyttö. Juntunen kirjoittaa vimmaisesti ja koskettavasti elämästään, joka ei ollut omissa käsissä. Samalla hän tutkii tarkkanäköisesti nuorten mielenterveyskriisiä, naisten asemaa päihdemaailmassa sekä sukupuolittunutta väkivaltaa ilmiönä, joka läpileikkaa tyttöjen elämää lapsesta aikuisuuteen saakka. Suorasanainen teos antaa äänen elämänpiirille, joka tavallisesti vaiennetaan. Juntunen kytkee syvät jäljet jättäneet kokemuksensa yhteiskunnalliseen näkymään ja murtaa niihin liittyviä stigmoja.

Elämä eläinten kanssa
Aura Koivisto

Aura Koivisto kasvoi Korkeasaaren eläinten ja luonnon keskellä. Minkälainen oli lapsuus eläintarhassa ja miten se vaikutti hänen käsityksiinsä elämästä eläinten kanssa? Koivisto on elänyt myös koko aikuisen elämänsä eläinkumppaneiden seurassa, oli kyse sitten hevosista, koirista, linnuista tai metsien pienimmistä elollisista. Miten eri eläinkumppanit ovat ohjanneet hänen elämäänsä? Omien kokemustensa rinnalla Koivisto käsittelee eläintutkijoiden, luontokuvaajien ja muiden ihmisten suhdetta eläimiin. Maanläheiset ja lämpimät esseet saavat lukijan tarkastelemaan omia asenteitaan ja katsomaan eläinkumppaneitaan uusin silmin. Muut eläimet ovat seuralaisina usein huomattavasti mutkattomampia kuin ihmiset, ja niiden elon astiminen kaikilla mahdollisilla tavoilla vie olemisen ihmeen äärelle.

Meitä ette murra
Katri Merikallio & Roosa Himma

Kun viimeinen evakuointikone nousi ilmaan Kabulin lentokentältä elokuussa 2021, taakse jätettiin ne, joita länsi oli suurieleisesti lähtenyt vapauttamaan: Afganistanin naiset. Taliban oli vallannut maan, naiset vetivät taas taivaansinisiä burkia päänsä yli. Kirjassa seitsemän afgaaninaista kertoo, mitä he tekivät, kun uutiskamerat kääntyivät toisaalle. Virastaan ulos heitetty Munisa lähti kaduille naisten mielenosoitusten kärkeen. Yliopisto-opiskelija Mozhgan alkoi opettaa koulusta ulospotkituille tytöille neuvottelutaitoja. Fatema-poliisi marssi ministeriöön vaatimaan työtään takaisin. Mahbouba Seraj ei päästänyt talibaneja sisään naisten turvataloon, vaan lensi YK:hon vaatimaan naisten oikeuksien palauttamista. Osalle naisista Suomen antama tuki oli ollut ratkaisevan tärkeä. Kirjassa afgaaninaiset kertovat, mistä he ammentavat rohkeutensa uhmata talibanien terroria. Yhdelle se kumpuaa suvun hedelmätarhoista, toiselle isoisän syvästä rakkaudesta lapsenlasta kohtaan.

Orjuuden arvet
Pekka Isaksson & Jouko Jokisalo

Orjuuden historiaa antiikin ajoista nykypäivään. Black Lives Matter -liikkeen ansiosta ymmärretään yhä paremmin, että orjuuden barbaarinen historia ei ole menneisyyden sivujuonne. Se on haava, joka voi parantua mutta jonka arvet tuskin koskaan siliävät. Antiikin Kreikan ja Rooman orjayhteiskunnat ovat vaikuttaneet merkittävästi länsimaiden historiaan Ateenasta Auschwitziin. Islamilaisen orjuuden lonkerot ulottuivat Pohjolaan asti. Onko islamilainen orjuus vaiettu kansanmurha? Afrikasta Amerikkaan suuntautunut orjakauppa on ihmiskunnan historian pahimpia ihmisoikeusloukkauksia. Paradoksaalisesti orjien omistaminen esitettiin valistuksen kaudella ihmisoikeutena. Atlanttisen orjuuden lakkauttamisesta on kiitetty joko orjuuden vastaisia kristillis-humanitaarisia liikkeitä tai teollisuuskapitalismia. Orjien vastarinta on unohdettu. Tässä kirjassa orjat saavat sen sijan historiallisina toimijoina, jonka he ovat teoillaan ansainneet. Orjuuden lakkauttaminen ei hävittänyt orjien ja isäntien roturajaa. Vuosisatoja kestäneen alistamisen perinnöksi jäivät viha, ennakkoluulot ja rasismi.

Mies joka pelkäsi lunta
Markku Tasala

Mies joka pelkäsi lunta kertoo kirvesmurhaaja Juho Heikkisen tarinan sekä valaisee kiehtovasti 1900-luvun alun oikeuskäytäntöjä ja mielenterveyden hoitomenetelmiä. Vuonna 1905 Raattaman kylässä Kittilässä murhattiin kirveellä kolme ihmistä: Hätäsen talon isäntä, emäntä ja aikuinen poika. Verekseltään kiinni jäänyt tekijä oli kiertolaiselämää elänyt Juho Heikkinen, joka tuomittiin syyntakeettomana ja yhteiskunnalle vaarallisena henkilönä pakkohoitoon. Heikkinen vietti mielentilatutkimuksessa ja pakkohoidossa, kahdessa eri hoitolaitoksessa, yhteensä yli kahdeksan vuotta, kunnes pakeni Pitkäniemen sairaalasta kesällä 1914. Markku Tasala piirtää tarkan kuvan murhayön tapahtumista ja Juho Heikkisestä henkilönä. Oliko äärimmäisen julman veriteon taustalla oikeudessa esitetty ryöstömotiivi vai mielentilatutkimuksessa esiin nostetut mielenterveysongelmat? Heikkinen oli kokenut huutolaislapsena väkivaltaa ja syyllistynyt jo nuorena pikkurikoksiin. Raattamassa hän oli käyttäytynyt sekavasti ja pelätessään tulevaa murhayötä oli uhannut tappaa itsensä. Heikkinen selitti oikeudessa, ettei hän ollut surmatöiden hetkellä ”tajullaan” ja häntä vietteli ”hurmaava voima, joka vie järjen pois”. Kirja valaisee kiehtovasti 1900-luvun alun oikeuskäytäntöjä ja mielenterveyden hoitomenetelmiä. Heikkiselle vaadittiin käräjäoikeudessa kuolemantuomiota, joka lieveni myöhemmin elinkautiseksi kuritushuonerangaistukseksi. Lopulta hän päätyi hovioikeuden määräyksestä Lapinlahden mielisairaalan ylilääkärin ja suomalaisen psykiatrian uudistajan Christian Sibeliuksen tutkimuskohteeksi. Sibelius oli niin kiinnostunut Heikkisen tapauksesta, että Lääkintöhallitus joutui selittelemään Vaasan hovioikeudelle mielentilalausunnon viipymistä. Sibeliuksen pikkutarkat muistiinpanot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa murhamiehen pään sisään.

Ulvilan surma – juttu 2472
Milla Ollikainen & Juha Manner

Juha Mannerin ja Milla Ollikaisen Ulvilan surma, juttu 2472 kertaa Suomen kuuluisimman oikeusjutun asianajajan silmin.

”Juha Manner oli juuri pestautunut asianajajaksi oikeusjuttuun, josta tulisi kirkkaasti suurin hänen urallaan – ja yksi suurimmista koko Suomen rikoshistoriassa. Siitä tulisi myös ensimmäinen ja ainoa juttu, joka pääsisi hänen ihonsa alle ja veisi välillä yöunet.”

Kirja sukeltaa Suomen tunnetuimman murhajutun kulisseihin ja käänteisiin. Se on dekkarikirjailijan otteella kirjoitettu kuvaus Anneli Auerin oikeusprosessista, eli jutusta 2472, Auerin asianajajan Juha Mannerin silmin. Miten Manner onnistui vapauttamaan Suomen kuuluisimman lesken murhasyytteestä, vaikka yleinen mielipide mediaa myöten oli kääntynyt Aueria vastaan? Kirjan aineisto on suomalaisessa rikoshistoriassa ainutlaatuinen: se perustuu Mannerin haastatteluihin ja arkistodokumentteihin, ja siinä on hyödynnetty muun muassa suoria otteita kuulustelu- ja oikeudenkäyntipöytäkirjoista. Teos myös tarjoaa mahdollisuuden nähdä, miten puolustusasianaja tekee työtään ja turvaa syytetyn oikeutta joskus huonosti ja paikoin epäilyttävästi toimivan oikeuskoneiston rattaissa.

Sarjamurhaajia idästä – Neuvostoliiton aika
Katariina Bröms

Ikkunat kii -podcastistaan tunnettu Katariina Bröms kertoo kirjassaan Sarjamurhaajia idästä hyytäviä tositarinoita Neuvostoliiton pahimmista sarjamurhaajista. Andrei Tšikatilo, Sergei Rjahovski, Sergei Golovkin, Anatoli Onoprijenko ja Vasili Kulik – ovatko he Neuvostoliiton historian pahimmat tappajat? Kirja sisältää viisi tositarinaa Neuvostoliitossa syntyneiden sarjamurhaajien elämästä, kammottavista rikoksista ja heidän uhreistaan. Samalla tarkastellaan ajan yhteiskunnallisia oloja, rikostutkijoiden toimintaa ja virheitä sekä sarjamurhaajien sairaita mielenliikkeitä. Millaisia yhteisiä tekijöitä voidaan löytää näiden vaarallisen rikollisten elämästä ja varsinkin lapsuudesta? Mikä ajaa ihmisen tappamaan? Virallisesti Neuvostoliitossa ei ollut sarjamurhaajia, sillä monet rikossarjat yritettiin pitää kansalta salassa. Millä tavalla salailun ilmapiiri vaikutti rikostutkijoiden työhön ja miten kansa suhtautui uutisiin murhaajista?

Suomen murhahistoria
Pauli Jokinen

Kotiovelleen ammuttuja kansanedustajia, ruumiita lastenvaunuissa, mystisiä unisurmia ja viimeiselle matkalleen liftanneita nuorukaisia. Suomen murhahistoria nostaa esiin 66 tavallisuudesta poikkeavaa henkirikosta Suomen rikoshistoriasta. Joukossa on poliittisia salamurhia ja muita tunnettuja tapauksia sekä paljon vähälle huomiolle jääneitä rikoksia, jotka ovat jollakin tapaa erikoisia. Kirjaan on koottu kutkuttavimmat tapaukset Jokisen aiemmista kirjoista Helsingin murhahistoria (2020), Turun murhahistoria (2021) ja Tampereen murhahistoria (2022) sekä uusia karmivia tapauksia eri puolilta Suomea.

Myrkyllinen äiti – Syanidimurhat
Gregg Olsen

Bestseller-kirjailijan hyytävä tositarina Stella Nickellistä – äidistä ja vaimosta, joka teki käsittämättömän rikoksen. 5. kesäkuuta 1986 paikalliseen sheriffin toimistoon Auburnin pikkukaupungissa Washingtonin osavaltiossa tuli hätäpuhelu. Kotiäiti Stella Nickell kertoi hädissään, että hänen miehellään Brucella oli kouristuskohtaus. Poliisit ryntäsivät Nickellin kotiin ja löysivät Stellan seisomasta jäätyneenä ovella. Bruce makasi lattialla taistelemassa henkensä puolesta. Stella sai suuren henkivakuutusmaksun, mutta oikeuslääkäri havaitsi, että Bruce oli nauttinut syanidilla päällystettyjä kipulääkkeitä. Viikkoa myöhemmin 40-vuotias Sue Snow kaatui kylpyhuoneensa lattialle. Hän ei koskaan palannut tajuihinsa, ja ruumiinavaus paljasti, että hänet oli myrkytetty syanidipitoisilla päänsärkypillereillä. Aivan kuten Bruce. Samaan aikaan Stella Nickellin tytär Cindy alkoi epäillä äitiään. Hän ajatteli vuosia kestänyttä laiminlyöntiä ja hyväksikäyttöä, Stellan salaisuuksien sotkeutunutta verkkoa, ja harkitsi ilmiantavansa äitinsä FBI:lle… Sydäntäsärkevä teos kertoo äiti-tytärsuhteesta, joka perustui epäluottamukseen ja petokseen, sekä siitä, kuinka suloinen pieni tyttö Oregonista jahtasi amerikkalaista unelmaa päätyen äärimmäiseen rikokseen.

Tappajat tieteen nimissä
Sam Kean

Sam Keanin Tappajat tieteen nimissä kertoo tieteilijöiden tekemistä kauheuksista läpi historian.  Se vie myös tulevaisuuteen, jossa lääketieteen kehitys saattaa johtaa täysin uudenlaisiin tapoihin vahingoittaa toisiamme. Tiede tekee paljon hyvää maailmassa – yleensä. Mutta joskus tieteilijät menevät liian pitkälle ja jalot tavoitteet muuttuvat julmuudeksi. Pakkomielteen valtaamalle tieteilijälle uuden tiedon tuottamisesta tulee ainoa tärkeä asia, huolimatta seurauksista. Kirja paljastaa 1700-luvun tieteen kehityksen kytkökset transatlanttiseen orjakauppaan, Thomas Edisonin roolin sähkötuolin kehityksessä ja Manhattan-projektiin soluttautuneiden vakoojien vinoutuneen moraalikäsityksen. Tieteen synnit eivät ole vain mennyttä maailmaa, vaan monet niistä vaikuttavat edelleen. Kirja osoittaa yhteyden Tuskegeen ihmiskokeiden, natsi-Saksan rikosten ja nykymaailman rokotevastaisuuden välillä ja yhdistää 1950-luvun lobotomiat modernin mielenterveyshoidon puutteisiin.

Pääoma ja ideologia
Thomas Piketty

Menestysteos Pääoma 2000-luvulla saa jatkoa! Taloustieteen rocktähti Thomas Piketty tarjoaa murskaavaa nykypolitiikan kritiikkiä ja ehdottaa rohkeasti uudenlaista ja reilumpaa talousjärjestelmää. Thomas Piketty (s. 1971) on Pariisin taloustieteellisen korkeakoulun professori ja EHESS tutkimuskorkeakoulun tutkimusjohtaja. Hän on tutkinut tulo- ja varallisuuseroja historiallisesta perspektiivistä viidentoista vuoden ajan. Pääoma 2000-luvulla aiheutti kiivasta kansainvälistä keskustelua eriarvoisuudesta. Nyt Piketty haastaa meidät jälleen mullistamaan tapamme käsitellä politiikkaa, ideologiaa ja historiaa. Hän käy läpi aatteet, jotka ovat ylläpitäneet eriarvoisuutta vuosituhannen ajan, paljastaa oikeisto- ja vasemmistopolitiikan pinnallisuuden ja hahmottelee reilumman talousjärjestelmän rakenteita. Taloutemme ei ole luonnon järjestämä. Markkinat ja pääoma ovat historiallisia konstruktioita, jotka johtuvat valinnoista. Samoista valinnoista ovat syntyneet myös aatteet kuten kolonialismi, kommunismi ja hyperkapitalismi. Kun ymmärrämme tämän, voimme alkaa suunnittelemaan tasapainoisempaa lähestymistapaa talouteen ja politiikkaan. Pääoma ja ideologia on aikamme tärkeimpiä teoksia, joka auttaa meitä paitsi ymmärtämään maailmaa myös muuttamaan sitä.

Tunteet tapissa – Näin rakensimme puberteettisen yhteiskunnan
Katleena Kortesuo

Koko läntinen maailma ja Suomi sen mukana on siirtynyt tunteittensa ohjattavaksi. Teemme isoja yhteiskunnallisia päätöksiä äärimmäisen tunnevetoisesti. Mitä siitä seuraa, ja miten saisimme ohjakset taas käsiimme? Ajattelutavan muutos suhteessa tunteisiin tapahtui 1990–2020-luvuilla. Kirjassa tarkastellaan tunnevetoisuuden kautta 2000-luvun yhteiskuntahistoriaa, sosiaalisen median vaikutusta ja nykyihmisen päätöksentekoa. Katleena Kortesuo perkaa tutkimustiedon, tilastojen ja asiantuntijahaastatteluiden avulla yhteiskuntamme nykytilannetta ja sitä, mihin olemme menossa, jos annamme tunteidemme viedä. Tunteet ovat tärkeitä – mutta ne eivät silti aina ole oikeassa. Meidän on tunnistettava tunteiden vaikutukset meihin, jotta emme päädy tekemään lyhytnäköisiä päätöksiä ja ohittamaan oleellisia näkökulmia. Sen sijaan voisimme alkaa käydä kohti yhteiskuntaa, jossa annetaan mahdollisuus myös harkinnalle, rauhalliselle keskustelulle ja kestävälle päätöksenteolle.

Politiikan pinnan vangit
Matti Mörttinen & Yannick Lahti

Mitä pinnallisuus on tehnyt politiikalle? Yannick Lahti ja Matti Mörttinen jatkavat Populismin anatomiasta tutulla tyylillä ja avaavat politiikan kiemuroita helposti lähestyttävästi, analyyttisesti ja ilmiöitä lohkovasti. Viidenkymmenen viime vuoden aikana politiikka on muuttunut kuivasta asioidenhoidosta nopeaksi ja pinnalliseksi. Nyt poliitikon on pakko olla esillä ja reagoida kaikkeen välittömästi. Kuvallisuus on korostunut. Poliitikot pyrkivät hallitsemaan julkikuvaansa viihteen ja somen avulla. Mikä tähän on johtanut ja mitä se on tehnyt politiikalle? Mitkä ovat julkisuuspelin säännöt ja mikä viestintäkonsulttien rooli? Miten vaalijärjestelmämme on pinnallistanut politiikkaa? Kirja sisältää poliitikkojen someseurantaa sekä asiantuntijoiden ja asianosaisten haastatteluja. Käsittelyyn pääsevät poliitikkojen kankitanssit ja muut seikkailut tosi-tv:ssä sekä eduskuntaan nousseet julkkikset painija Kelpo Gröndahlista lähtien – Sanna Marinia ja muita Instagramia tai TikTokia tehokkaasti käyttäviä poliitikkoja unohtamatta.

Luonnon muuttuva monimuotoisuus
Pekka Kauppi & Seppo Peltomaa

Kirja kertoo luonnon muuttumisesta ja muistuttaa, ettei kaikkea ole menetetty. Maailmanlaajuinen luontokato jatkuu, lajeja katoaa ja monimuotoisuus vähenee. Mutta luonnolla on sisua ja sitkeyttä, resilienssiä. Luonto pystyy palautumaan siellä, missä lajisto säilyy ja saa mahdollisuuden kerätä voimansa ja elpyä. Pellot ja laidunmaat peittävät enemmän pinta-alaa kuin maapallon metsät. Ravintoa ja rehua tuotetaan peltolakeuksilla, laaksoissa ja vuorten rinteillä. Ennen nämä alueet sykkivät monipuolista ja villiä elämää, kunnes ihminen asettui paikalle ja pani tilalle vehnää, soijaa, kahvia, viiniköynnöksiä ja lukemattomia muita viljelykasveja. Luonnon monimuotoisuutta on vielä jäljellä, myös täällä pohjoisessa. Kovin usein vain kävelemme kaiken kauniin ohi emmekä pysähdy ihailemaan sitä, minkä luonto meille tarjoilee. Tästä muistuttavat kirjan sivuilla Seppo Peltomaan valokuvat.

Docendo:

Kultahiekkaa ihmisten poluille — Martta Wendelinin elämä
Päivi Ahdeoja-Määttä

Suomalaisen maalaisidyllin kuvittaja. Ensimmäinen kattava elämäkerta Martta Wendelinistä kuvaa poikkeuksellisen itsenäisen ja vahvan naistaiteilijan elämänkaarta Venäjän keisarikunnan ajasta 1980-luvulle. Suomalaisten rakastama kuvittaja ja taidemaalari Martta Wendelin (1893–1986) muistetaan joulua, kotia ja maalaiselämää kuvaavista postikorteista sekä Kotilieden kansikuvista. Uudet lähdeaineistot, kuten kirjeenvaihto lapsuusystävän kanssa, luovat kirjassa kokonaisvaltaisen kuvan rakastetusta taiteilijasta. Martta Wendelinin oma ääni tulee aidosti esille myös päiväkirjaotteiden kautta. Niistä välittyy Martta Wendelinin valoisa, älykäs ja humoristinen asenne elämään, ystäviin ja ennen kaikkea hänen taiteeseensa. Kirjassa on runsas kuvitus Wendelinin taiteesta. Henkilöhistoria tulee myös eläväksi aikalaisvalokuvien avulla. Kirjoittaja Päivi Ahdeoja-Määttä (s. 1967), FM, on taidehistorioitsija ja Tuusulan Museon näyttelyamanuenssi. Hän on työskennellyt Martta Wendelinin taiteen parissa vuodesta 2002 ja on koonnut useita Martta Wendelinin taiteen näyttelyitä. Hän on kirjoittanut myös Wendelinin taiteesta artikkeleita eri julkaisuihin.

Martti J. Kari — Käsikirjoitukset eivät pala
Laura Halminen

Suureen kansansuosioon nousseen tiedustelueverstin ainutlaatuinen testamentti. Martti J. Karin muistelmat valottavat hänen tietään Suomen sotilastiedustelun salaisimpaan ytimeen, julkisuuden valokeilaan ja alan opetuksen uranuurtajaksi aikana, jolloin Neuvostoliitto romahti, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Suomi liittyi Natoon. Venäjän sodan kommentaattorina tutuksi tulleen Karin muistelmateos raottaa poikkeuksellisella tavalla verhoa suomalaisen sotilastiedustelun lähihistoriaan. Se luotaa kipeän rehellisellä tarkkanäköisyydellä suhdettamme arvaamattomaan itänaapuriin, sen kulttuuriin ja ihmisiin. Martti J. Kari on pääesikunnan sotilastiedustelun apulaispäällikkönä eläköitynyt eversti ja Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori. Laura Halminen on toimittaja ja kirjailija, joka on perehtynyt tiedusteluun.

Juha Nurminen – Itämeren etuvartiossa
Kai Ekholm

Perheyrittäjä ja karttamies, joka antoi sydämensä Itämeren suojelulle. Henkilökuva merenkulkuneuvos Juha Nurmisesta vie yrityselämän ja Itämerensuojelun ytimeen. Kirja kuvaa Nurmisen pitkää luontosuhdetta ja sen kehittymistä Itämeren suojeluun ja John Nurmisen säätiön perustajaksi. Näin mertensuojelun maailmanennätys syntyi. Itämeren etuvartiossa on hengästyttävä kuvaus perheyrittäjä Juha Nurmisesta ja hänen taloushistoriastaan. Nurmisen pitkällinen luontosuhde johti Itämeren suojeluun, josta on ollut meriensuojelun maailmanennätys. Kirjassa kuvataan poikkeuksellisen avoimesti Nurmisen sukua, kollegoita, karttakeräilyä, palkittujen kirjojen tekemistä ja sitkeäsydämisen luontoihmisen periksiantamattomuutta. Myös aikakauden verkostot ja toimijat on kuvattu ainutlaatuisella tarkkuudella. Nurmisen onnistumiset ja epäonnistumiset tuovat uutta käsitystä suomalaisen perheyrittäjän arjesta. Kai Ekholm on arvostetuimpia tietokirjailijoitamme. Hän kirjoittanut kiitetyn Jörn Donner, kuinka te kehtaatte -elämäkerran (Docendo 2020), Matti Nykäsen elämäkerran Pilviin kahlittu poika (2023) ja kolmekymmentä muuta tietokirjaa. Ekholm on saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, vuoden tiedekirjapalkinnon ja Suomen PENin sananvapauspalkinnon. Ekholm toimi 17 vuotta Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajana.

Kasvonsa peittänyt mies — Juha Vikatmaan elämä
Riku Keski-Rauska

Politiikan kovat paineet veivät traagisesti aikakautensa kärkipoliitikon. Kirja kertoo politiikan remonttimiehestä, joka pelottomalla otteellaan pyrki uudistamaan puolueensa ja samalla koko Suomen. Harva lähipiiriläinenkään tiesi, minkälaista tuskaa kätkeytyi menestyksen taakse. Juha Vikatmaa (1941-1974) oli kokoomuslainen poliitikko sekä rikos- ja prosessioikeuden apulaisprofessori, jonka monet tunsivat. Yksityiselämässään hän oli herkkä mies, joka janosi rakkautta ja hyväksyntää. Elämäkerta tuo esiin myös näitä Vikatmaan vähemmän tunnettuja puolia. Päämäärätietoisuus, tinkimättömyys ja ahkeruus toivat saavutuksia, mainetta sekä titteleitä. Kaikella tällä oli kuitenkin hintansa. Vikatmaalle henkinen paine ja omien valintojen taakka kävivät lopulta ylitsepääsemättömiksi. Elämäkerta perustuu Vikatmaan lähteisten laajoihin henkilöhaastatteluihin sekä aiemmin tutkimuksen ulottumattomissa olleisiin yksityisiin henkilöarkistoihin. Filosofian tohtori Riku Keski-Rauska(s. 1980) on kauhajokelaislähtöinen historiantutkija ja arkistonjohtaja. Hänen aiemmat elämäkertateoksensa ovat Yksinäinen Ehrnrooth (2015) ja Sinä osaat, sinä pystyt - Ilkka Suomisen elämä (2020).

Verokarhun muistelmat — 30-vuotinen sota harmaata taloutta vastaan
Markku Hirvonen

Verohallituksen juro änkyrä muistelee. Kaikki olivat innolla mukana harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Aina ei kuitenkaan ollut täysin selvää, millä puolella. Markku Hirvonen tuli suurelle yleisölle tutuksi harmaan talouden, veronkierron ja veroparatiisien vastaisen taistelun keulakuvana. Kirjassaan hän kertoo verohallinnon törmäyksestä 1990-luvun alun pankkikriisin, kansainvälistyvän verorikollisuuden ja massiivisen harmaan talouden kanssa. Haasteisiin vastaaminen vaati menetelmien kehittämistä, viranomaisyhteistyötä ja salassapitosäännösten kumoamista. Uudistuksia ajanut Hirvonen sai vastaansa elinkeinoelämän lobbarit, verotarkastusta vastaan masinoidun lehdistökampanjan, esimiehensä ja valtiovarainministeriön. Hänen uraansa verohallituksen verotarkastusyksikön johtajana värittivät erimielisyydet harmaan talouden torjunnasta, dramaattinen ero ja uran jatko valtiovarainministeriön palkkalistoilla. Verotusneuvos Markku Hirvonen (s. 1945) on tehnyt mittavan uran verohallinnon ja valtiovarainministeriön palveluksessa. Eläkkeelle jäätyään hän on laatinut harmaata taloutta koskevia selvityksiä muun muassa eduskunnan tarkastusvaliokunnalle sekä kirjoittanut Kalle Määtän kanssa kirjan harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta.

Piirin pomona Pikkuroballa — Pussihousut III
Jussi-Pekka Lämsä

Mielenosoituksia, joukkojenhallinnan kehitystä, valtiovierailuja, isoja yleisötapahtumia, organisaatiouudistuksia, työyhteisön yhteistä iloa ja surua. 42-vuotisen uran tilinpäätös. Trilogiansa viimeisessä osassa ylikomisario Jussi-Pekka Lämsä kertoo virkauransa kahdesta viimeisestä vuosikymmenestä 1997–2018. Trilogiansa viimeisessä osassa ylikomisario Jussi-Pekka Lämsä nimitetään keskustan poliisipiirin yli kahdensadan kenttäpoliisin johtajaksi Suomen vilkkaimmalle toiminta-alueelle. Työyhteisö on rikki, sillä Tehtaankadun poliisisurmista on kulunut vasta kuukausi. Matka jatkuu 2002 kolmeksi vuodeksi Malmin poliisipiirin johtajaksi. Paluu piirin pomoksi Pikkuroballe täyttää toiveet. Lämsä kertoo operatiivisen yleisjohtajan töistä viitenätoista itsenäisyyspäivänä, kahdeksana taiteiden yönä, EU-kokouksen ja vappujen mielenosoituksissa, valtiovierailuissa ja Madonnan konsertissa. 1990-luvun alussa aloitettu mellakkapoliisitoiminta kehittyy joukkojenhallinnaksi. Viisitoista vuotta isojen poliisiyksikköjen ja satojen erilaisten ihmisten pomona opettavat henkilöjohtamista kantapään kautta. Työtahti kiihtyy, keskittämisen myötä pääkaupungin keskusta jää kokonaan ilman poliisiasemaa, osa henkilöstöstä turhautuu jatkuviin uudistuksiin ja vakavat rikossyytteet kolhivat koko poliisikunnan mainetta. Järjestyspoliisin toiminta tehostuu, mutta katoaako yhteisöllisyys? Jussi-Pekka Lämsä on eläkkeellä oleva ylikomisario, joka ehti työskennellä poliisina neljänkymmenen vuoden ajan. Hän on kirjoittanut juttuja aiemmin mm. poliisin ammattilehtiin.

Missä enkelitkin pelkäävät — Hyökkäävä Venäjä ja Suomen turvallisuus
Hannu Himanen

Putinin kauden loppu on käsillä. Kysymys ei ole enää siitä, lähteekö Vladimir Putin, vaan siitä, milloin ja miten. Missä enkelitkin pelkäävät on väkevä aikalaistodistus siitä, miten maailma muuttui parissa vuodessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Samalla muuttui suomalaisten käsitys omasta turvallisuudestaan. Tapahtui suomalainen Zeitenwende, historiallinen aikakausien murros. Sodassaan Putin halusi enemmän kuin Ukrainan, Venäjälle etupiirin. Pandemian vielä riehuessa keväällä 2021 sotarumpujen kumu alkoi voimistua. Vuoden lopulla Putinin uhkavaatimukset puhuivat selvää kieltään: hänen visioonsa ei mahtunut Suomen jäsenyys Natossa. Tämän ymmärtäminen johti Suomen arvioimaan turvallisuuspolitiikkansa uudelleen ja hakeutumaan Naton jäseneksi. Himasen päiväkirjanomaiset merkinnät seuraavat maailman tapahtumia ja turvallisuuspoliittista keskustelua vuoden 2020 alusta syksyyn 2023. Missä enkelitkin pelkäävät kysyy, miksi jatkoimme toiveajatteluamme sitkeästi viimeiseen asti. Vasta silmiemme edessä syttynyt eurooppalainen sota ravisteli menneisyyteen tarrautuneen kansakunnan lopulta kääntymään. Suurlähettiläs emeritus, tietokirjailija Hannu Himanen teki ulkoministeriössä 40-vuotisen uran, jonka viimeinen etappi oli suurlähettilään tehtävä Moskovassa 2012-2016. Aktiivisesti ulkopoliittiseen keskusteluun osallistuva Himanen on kirjoittanut paljon kiitosta saaneet teokset Länttä vai itää: Suomi ja geopolitiikan paluu (2017) ja Iloniemi - Eminenssi (2022).

Z-sukupolvi — Venäjän fasistiset nuoriso- ja lapsisotilaat
Ian Garner

Kuinka Venäjä aivopesee lapsiaan kannattamaan hyökkäyssotaa ja myötäilemään hallinnon fasistisia oppeja? Ian Garnerin teos paljastaa Venäjän synkän todellisuuden ja pimeän tulevaisuuden. Nuorten sukupolvi on väkivaltaisempi ja aatteellisempi kuin maassa on koskaan ennen nähty. Sodanaikainen Venäjä hukkuu fasistisiin symboleihin. Innokkaat patriootit hyökkäävät toimittajia, oppositioaktivisteja ja kaikkia heitä vastaan, joita epäillään isänmaan pettureiksi. Nettitrollit yllyttävät kansalaisia liittymään joukkoon. Valtion televisio pelottelee katsojia tekaistuilla uutisilla Venäjän vastaisista salaliitoista ja kansanmurhapyrkimyksistä. Lapsisotilaat marssivat ylpeinä Punaisen torin poikki. Tätä on Venäjä 2020-luvulla: raivon ja nationalististen valheiden maa, jossa teeskentely ja rikotut lupaukset ovat elämäntapa ja tuhoa ennustava ajattelu vallalla.

Tiedustelu ja vakoilu — Opit, operaatiot, agentit
Jukka Rislakki

Vakoiluraamattu varjomaailman asiantuntijalta. Peitenimet, myrkyt, salamurhat, varjostus ja sieppaukset – vakoilun ja tiedustelun maailmassa monet menetelmät ovat entiset, mutta paljon on myös muuttunut. Aihepiiriä vuosikymmeniä tarkasti seurannut Jukka Rislakki on kirjoittanut perinpohjaisen teoksen vakoilun historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Hän esittelee kattavasti alan keskeiset toimijat, toimintatavat ja legendaariset vakoojat niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Samalla lukijalle selviää muun muassa, miten Suomi hylkäsi agenttinsa Viroon, CIA auttoi Armi Kuuselan maailmalle tai mitä Reino Hallamaa teki Porin jazzissa. Entä millaisia virheitä tiedustelupalvelut ovat tehneet Ukrainan sodassa? Jukka Rislakki on entinen HS:n toimittaja ja kirjeenvaihtaja, joka kirjoittanut muun muassa vakoiluromaaneja ja tietokirjoja. Jälkimmäisiä on julkaistu Suomen lisäksi Baltian maissa, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa. Rislakki oli Tieto-Finlandia-ehdokas vuonna 1997.

Historian paluu — Venäjän sota Ukrainassa
Serhii Plokhy

Länsi sulkee rivejään ja sitoutuu tiiviimmin Natoon. Venäjä eristyy yhä enemmän. Uusi kylmä sota on syntymässä samassa osassa maailmaa, jossa se päättyi kolmekymmentä vuotta sitten. Venäjän hyökkäys Ukrainaan synnytti suurimman eurooppalaisen konfliktin sitten toisen maailmansodan. Hyökkäys oli shokki koko maailmalle, vaikka Venäjä oli tehnyt jatkuvasti sotavalmisteluja Ukrainan rajalla. Miksi Venäjä hyökkäsi? Ja miksi nyt? Putinin kiihkomieliset perustelut hyökkäykselle olivat länsitarkkailijoiden mielestä järjettömiä, joten niihin ei kiinnitetty suurta huomiota. Ja kun sota alkoi, länsi yllättyi jälleen, nyt Ukrainan voimasta puolustaa omaa itsenäisyyttään. Olemme todistamassa poikkeuksellista geopoliittista muutosta, joka sekoittaa maailmanjärjestyksen tuleviksi vuosikymmeniksi. Serhii Plokhy, Ukrainan yksi tärkeimmistä nykyhistorioitsijoista selittää, miten tähän on tultu. Hän jäljittää sodan juuret Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisiin ratkaisemattomiin jännitteisiin ja tarkastelee, kuinka Ukraina on pysynyt Venäjän identiteetille tärkeänä vaikka ukrainalaiset ovat kulkeneet täysin erilaista tietä, kohti Eurooppaa ja läntistä demokratiaa. Serhii Plokhy (s. 1957) on Ukrainan historian professori Harvardissa ja yliopiston Ukrainan tutkimuslaitoksen johtaja. Häntä pidetään yhtenä maailman parhaista Ukraina-asiantuntijoista. Plokhy asuu Burlingtonissa, Massachusettsissa. Hänen teoksensa Tšernobyl sai vuonna 2018 Baillie Gifford -tietokirjapalkinnon.

Putinin perukirja
Arto Luukkanen

Miten Putin laski kaiken väärin ja romahdutti Venäjän. Kirja kertoo Venäjän valtiollisen järjestelmän itsetuhosta Ukrainassa ja siitä, kuinka Suomi karkasi idän karsinasta Naton pilttuuseen. Miten ”täydellisen hyvä” Putinin diktatuuri voi tehdä niin ison virheen, että maa hajoaa sen johdosta? Miksi Ukrainaan oli pakko hyökätä? Entä olisiko Suomi kuulunut seuraaviin uhreihin? Putinin valtakausi näyttää olevan lopuillaan. Ukrainan sota kiihdyttää Venäjän kehitystä kohti sisällissotaa ja uutta "Sekaannuksen aikaa". Kirja kertoo, mitkä olivat Putinin mukaan tämän brutaalin hyökkäyksen henkiset perustelut. Ukrainan sota on myös salamanleimahduksen lailla paljastanut Venäjän sisäiset yhteiskunnalliset ristiriidat ja sen poliittisen järjestelmän heikkouden. Mihin tämä kehitys johtaa? Mitä tapahtuu, jos Putin kuolee? Mitä se merkitsee Suomelle? Kaikista näistä rakentuu pelottava ja kiehtova tarina, jossa naapurimaan vuosituhantinen historia kietoutuu nykyajan ongelmiin. Mihin suuntaan Venäjä kulkee, jos ja kun väkivalta hiipii sen sisälle? Dosentti ja teologian tohtori Arto Luukkanen, Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtori Helsingin yliopistosta on tutkinut Venäjän nykyhistoriaa ja presidentti Vladimir Putinin valtakautta vuosituhannen alusta saakka.

Kommunismin teloitettu unelma — Seppo Toiviaisen elämä ja tragedia
Lauri Hokkanen

”Yhteiskunnallinen ristiriita on revittävä avoimeksi haavaksi.” Ensimmäinen taistolaisjohtajasta kirjoitettu kriittinen elämäkerta on kuvaus yhteiskuntatieteiden sisällissodasta, Marxin ja Leninin sekä taistolaisuuden rantautumisesta Suomen korkeakouluihin 1970-luvulla. "Meillä on vaihtoehtona voitto tai kuolema - nyt on aika vihata ja tulla vihatuksi", totesi Seppo Toiviainen itsenäisyyspäivänä 1968 kutsuessaan ylioppilaita maailmanvallankumoukseen. Nuori sosiologi huumaantui näkymästä, joka sai hänet yliarvioimaan kykynsä ja voimansa yhdistää tutkijan ja poliitikon roolit. Yhteiskuntatieteiden tohtori Toiviainen (1944-2005) nousi Suomen kommunistisen puolueen vähemmistön sivistyneistöjohtajaksi, kansanedustajaksi ja Taisto Sinisalon seuraajakandidaatiksi. Jälkilasku oli julma ja elämän loppuvuodet traagisia. Ystävät loittonivat, kannattajat hylkäsivät. Toiviainen haki lohtua humalan tarjoamasta unohduksesta. Viinasammiosta saattoi vielä nousta, kirjoittaa kirjan ja tallentaa viimeiset ajatuksensa kirjeisiin. Lauri Hokkasen aikaisempi kirja Kenen joukoissa seisoin - taistolaiset ja valtioterrorin perintö (2021) oli kirjavuoden puhutuimpia teoksia. Seppo Toiviainen oli Hokkasen ystävä ja poliittinen kumppani.

Suomen sodat 1939-1945 — Selviytyminen maailmansodasta
Pekka Visuri, Pasi Kesseli, Carl-Fredrik Geust

Selkeä ja helppolukuinen kokonaiskuva Suomen sotahistoriasta. Suomen selviytymistä toisen maailmansodan ajasta on pidetty jopa ihmeenä. Kokeneiden asiantuntijoiden teos selvittää talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan taustoja, poliittisia päätöksiä ja taisteluiden kulkua. Sodasta selviytymiseen tarvittiin johtajien taitoa ja armeijan taistelukykyä sekä kansalta sitkeyttä kestää puutetta ja sodan tuhoja. Toisessa maailmansodassa kuoli yli 60 miljoonaa ihmistä, kun kansakunnat taistelivat olemassaolostaan. Suuret armeijat vyöryivät valtioiden yli, ja Eurooppa raunioitui pahasti. Monien maiden miehitys kesti lopulta vuosikymmeniä. Suomi menetti alueitaan, ja sadat tuhannet evakot joutuivat siirtymään uusille asuinsijoille. Lähes 100 000 suomalaista menehtyi ja yhtä moni jäi sotainvalidiksi. Maan itsenäisyys kuitenkin säilyi ja jälleenrakennus käynnistyi. Kirja on tehty yhteistyössä Mikkelin sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa.
Arvostetut sotahistorioitsijat Pekka Visuri, Pasi Kesseli ja Carl-Fredrik Geust ovat julkaisseet useita kirjoja sotavuosista 1939–1945.

Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa
Ville-Juhani Sutinen

”Kansakuntien kohtalo riippuu niiden tavasta ruokailla.” (Jean Anthelme Brillat-Savarin, Maun fysiologia) Herkullinen ja yököttävä kattaus suurten diktatuurien jokapäiväistä elämää notkuvista pitopöydistä murhaaviin nälänhätiin. Millaista oli natsien arkiruoka? Miksi lihaa pidettiin Neuvostoliitossa tärkeänä? Oliko kommunistisella Kiinalla pakkomielle chiliin? Ville-Juhani Sutien esittelee kiinnostavasti ja runsaiden esimerkkien avulla, mikä oli ruoan, vallan ja nälän suhde totalitaarisissa maissa ja millainen se on yleisemmin yhteiskunnissa. Hänen ruokakulttuuria koskevat pohdintansa eivät jää pelkkään menneeseen ja nykyhetkeen vaan kurottavat myös tulevaan. Ruoka on tänäkin päivänä poliittista. Ja se saattaa olla sitä vielä enemmän tulevaisuudessa, kun sodat, pandemiat ja ilmastonmuutos vaarantavat sen saatavuuden. Ville-Juhani Sutinen on arvostettu ja palkittu kirjallisuuden moniottelija, jolta on julkaistu runokokoelmia, romaaneita, esseeteoksia ja tietokirjoja. Lisäksi hän on kääntänyt muun muassa Mark Twainia, Virginia Woolfia ja Leonard Cohenia. Sutinen on ollut Finlandia-ehdokkaana kahdesti; voitto tuli vuonna 2022 esseekokoelmalla Vaivan arvoista.

Raha pilaa kaiken
Lasse Rantanen

Kuvin sanoitettuja ja sanoin kuvitettuja huomioita lajitovereista.Kun kuvittaja on vuosikaudet visualisoinut muiden tekstejä, hampaankoloon on jäänyt kaikenlaista. On syntynyt tarve sohaista asioita, jotka eivät saa riittävästi huomiota. Joista on kirjoitettu puolitotuuksia, suoranaisia valheita tai joista vaietaan kokonaan. Lasse Rantanen on työskennellyt journalistien keskellä ulkopuolisena – hiljaisena yhtiömiehenä – ja kommentoinut nimimerkin LASSE takaa maailmaa piirroksillaan. Hän on ohjaillut vuosia tuhansilla kuvituksillaan meidän mielikuviamme asioista ja ilmiöistä. Hänen työnsä ovat olleet näkyvästi esillä muun muassa Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden sivuilla, mutta mies ja hänen ajatuksensa ovat jääneet kuvitusten varjoon. Rahaa pilaa kaiken -teoksessaan Lasse Rantanen ravistelee ihmisten tunteita kuvin – ja nyt myös sanoin. Miksi suomalaisjohtaja tarvitsee vuosipalkakseen 6 miljoonaa? Kuka meitä kusettaa, kun uskomme Marsin valloitukseen, ihmisen kaikkivoipaisuuteen tai sekoitamme mielihyvän onneen? Voiko maailmaa pelastaa samalla metodilla, millä sitä ollaan tuhoamassa ja miksi meitä ohjaa kiire ja pelko, vaikka ne tuottavat miljarditappioita ja paljon pahaa mieltä? Välillä tuntuu, että kuvittelemme itsestämme liikoja, kun kutsumme lajiamme homo sapiensiksi – viisaaksi ihmiseksi. Omasta mielestämme tiedämme paljon ja näemme mielellämme itsemme maailmankaikkeuden tai vähintäänkin maailman napana. Ihminen on myös siitä vekkuli eläinlaji, että se on mestari kääntämään päänsä pois ikävistä asioista tai selittämään tapahtunutta parhain päin. Ihmisapina on taitava pilaamaan rahalla alunperin hyvänkin asian tai viemään sen kohtuuttomuuksiin. Tähän kaikkeen ei voi olla puuttumatta. Kohtuuttomuuksien maailman pähkäily suorastaan huutaa kuvituksien rinnalle kirjoitettuja kriittisiä ajatuksia. Taiteen maisteri Lasse Rantanen (s.1966) on maamme eturivin lehtikuvittajia. Rantanen on Vuoden graafikko 2005 ja palkittu visuaalinen journalisti. Hän on myös kirjoittanut oppaan Mistä on hyvät lehdet tehty? – visuaalisen journalismin keittokirja, tehnyt Hannu Tarmion kirjan Lapin sydän, sekä kuvittanut lasten tarinallisia tiedekirjoja.

Sitkeä Jussi — 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa
Matti Rämö, Anton Vanha-Majamaa

Suomalaisen elokuvan tarina Jussi-palkinnon silmin. Sota-aikana syntynyt palkinto on ollut useasti uhattuna, mutta aina se on noussut takaisin juhlistamaan suomalaista elokuvaa ja sen tähtiä Regina Linnanheimosta Krista Kososeen ja Matti Kassilasta Aki Kaurismäkeen. Jussi-palkinto syntyi halusta juhlia, kun maailma ympärillä paloi. Vuoden 1944 prameiden juhlallisuuksien jälkeen Jussi-gaala on peilannut suomalaista elokuvaa. Palkintoja on jaettu juhlasaleissa ja teattereissa, mutta myös kansakoulussa ja auditoriossa. Suomalaisen elokuvan historiaan mahtuu huippuvuosia ja totaalista alakuloa, pidäkkeetöntä iloa ja repiviä riitoja. Jusseja on pokattu smokeissa ja farkuissa. Gaalassa on laulettu ja ryypätty, käsitelty metoo-ilmiötä ja juhlittu tyttöenergiaa. Surkeimmillaan palkintoja on jätetty jakamatta, koska tarjonta on ollut niin heikkoa. Sitkeä Jussi – 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan uutta kultakauttaan elävän kotimaisen elokuvan historiaan. Anton Vanha-Majamaa (s. 1988) on helsinkiläinen journalisti, tietokirjailija ja kriitikko. Hän on kirjoittanut kolme tietokirjaa ja istuu Filmiaura ry:n hallituksessa. Matti Rämö (s. 1979) on Suomen Kuvalehden toimittaja, tietokirjailija ja kriitikko. Hän on erikoistunut tutkivaan journalismiin ja elokuvaan.

Julkisivun takaa
Tuomas Marjamäki

Ällistyttäviä, hurjia ja humoristisia tositarinoita julkisivutyömailta ja arvorakennuksista. Vuosikymmenten ajan julkisivuremontteja tehneet urakoitsijat ja työmiehet kertovat hykerryttäviä tarinoita työmaiden arjesta ja sattumuksista. Kun suuressa kerrostalossa alkaa julkisivuremontti, se verhotaan pressuihin ja paljastetaan vasta työn valmistuessa. Rapatessa roiskuu, ja pressujen takana tapahtuu paljon sellaista, josta urakoitsijat ja työmiehet ovat kertoneet juttuja vain toisilleen ammattikuntansa piirissä. Julkisivun takaa -kirja paljastaa, kuinka paljon kleptomaani työmies ehti pölliä ennen kärähtämistään, kenen kuuluisuuden parvekkeelle kaatui maaliämpäri ja miltä tuntuu pudota maalauskelkasta kolmannen kerroksen korkeudesta. Tuomas Marjamäki on kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut muun muassa Spede Pasasen, Vesku Loirin ja Irwinin elämäkerrat sekä pari romaania ja palkitun lastenkirjan. Julkisivun takaa -kirjan myötä hän haluaa vihdoin oppia jotain oman isänsä ammatista.

Operaatio Fake — Suomalaisten taiderikosten jäljillä
Kimmo Nokkonen

Väärennöksiä, rikollista taidekauppaa, petoksia ja rahanpesua. Miten suomalaispoliisit selvittivät yhden Euroopan laajimmista taiderikoskokonaisuuksista. Keskusrikospoliisi käynnisti vuonna 2013 taiderikoksiin keskittyneen operaatio Faken, jonka päätutkijana toimi rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen. Tapaus osoittautui Suomen oikeushistorian suurimmaksi taiderikoskokonaisuudeksi ja Nokkosesta kasvoi niiden johtava tutkija. Kirja esittelee taiderikosten tekotapoja ja tekijöitä myös muiden värikkäiden tapausten kautta, joiden parissa Nokkonen työskenteli kymmenen vuoden aikana. Samalla se tarjoaa kiinnostavaa ja arvokasta tietoa suomalaisesta taiderikollisuudesta suurelle yleisölle ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa. Rikolliset väärensivät ja kauppasivat suomalaisille kultakautemme suurimpia nimiä Albert Edelfeltistä Helene Schjerfbeckiin sekä taidehistorian tunnetuimpia mestareita, kuten Pablo Picassoa, Salvador Dalia ja Claude Monet'ta. Yksi tekijöistä oli Suomen taitavimpana ja tuotteliaimpana pidetty väärentäjä Veli Seppä, joka joutui poliisin haaviin mutta auttoi lopulta Nokkosta rikosten selvittämisessä. Kimmo Nokkonen on Jyväskylässä asuva entinen poliisi, joka toimi päätutkijana taiderikostapausten lisäksi mm. monissa suurissa ampuma-ase- ja huumerikoskokonaisuuksissa. Hänet valittiin vuoden poliisiksi vuonna 2004.

Suomalaiset vankilapaot — Rikollisten nerokkaat suunnitelmat
Janne ”Nacci” Tranberg, Rami Mäkinen

Rikollisten nerokkaat suunnitelmat. Kirja paljastaa aiemmin salattujen asiakirjojen avulla, kuinka etenivät Suomen legendaarisimmat vankilapaot ja niitä seurannut pankkiryöstöjen aalto. Vuonna 1988 Turun Kakolasta karkasi kolme erittäin vaarallista vankia: Hammar, Orajärvi ja Tenhunen. Pakomatkan aikana vaaralliset vankikarkurit ryöstivät pankkeja niin Suomessa kuin Ruotsissa. Vain kaksi heistä palasi elävänä vankilaan. Suomen Houdinina itseään pitänyt Jari Kolivaara piti pilkkanaan koko vankeinhoitolaitosta päätähuimaavilla paoillaan. Neuvokas vankikarkuri onnistui pakenemaan Riihimäen keskusvankilasta apunaan omatekoinen avain ja sellirakennuksesta muurin yli pingotettu köysi. Pako tapahtui vain kaksi päivää sen jälkeen, kun mies oli palautettu edellisen paon jäljiltä takaisin vankilaan. ”Mies on huono pysymään tallessa” kommentoi Helsingin poliisin rikoskomisario Taisto Tammi. Pakokuningas Jan Stefan Moilanen pakeni suomalaisista muurivankiloista seitsemän kertaa. Miehen pakomatkojen aikana pankkiryöstöt piinasivat rahalaitoksia epidemian lailla. Tämä kekseliäs, veijarimainen ja taitava vankikarkuri löi uuteen laitokseen saapuessaan vartijoiden kanssa vetoa, että muurit eivät häntä kauaa pitele. Kirja kertoo myös yksityiskohtaisesti Volvo-Markkasen ja pakkolaitosvanki Salmisen hiuksia nostattavasta paosta Helsingin keskusvankilan kattojen yli. Vankiselleissään heillä oli ase ja dynamiittia. Näiden tarinoiden päähenkilöiden tuomiot olivat lähes poikkeuksetta mittarin yläpäästä. Ei ollut mitään hävittävää. Kirjan tekijöillä on vankka asiantuntemus aihepiiristä. Kirjoittaja Janne ”Nacci” Tranberg tuli itse tunnetuksi Suomen etsityimpänä rikollisena. Apuna kirjan toimittajana on ollut Suomen eturivin rikosjournalisteihin kuuluva Rami Mäkinen.

Kaksi miestä, kuusi surmaa
Niko Jutila

Miten työläisperheiden pojista tuli moninkertaisia murhamiehiä? Ryöstömurhaaja Herman Katajaisen ja kolmoissurmaaja Väinö Olavi Svahnin rikolliset elämät ja kuolemat muistuttivat toisiaan. Entinen kuritushuonevanki Katajainen (1912-87) surmasi ja ryösti kaksi vanhusta marras- ja joulukuussa 1970 Mäntsälässä ja Karkkilassa. Pakkolaitoksesta vapautunut, jo nuoruudessaan raa'asta taposta tuomittu Svahn (1914-86) puolestaan surmasi kolme ryyppytoveriaan Hausjärvellä ja Hyvinkäällä yhtenä heinäkuisena iltana vuonna 1971. Katajainen ja Svahn olivat henkirikokset tehdessään viisikymppisiä, ja molemmilla oli takanaan kolmen vuosikymmenen mittainen rikollinen ura. Kirja piirtää kahden murhamiehen tarinoiden kautta kuvaa sodanjälkeisen yhteiskunnan nurjemmasta puolesta. Niko Jutila (s. 1989) on hyvinkääläinen tietokirjailija, jolta ilmestyi vuonna 2023 Rauni Mollbergin elämäkerta Molle ja rikostietokirja Kytäjän kartanon kolmoissurma. Kaksi miestä, kuusi surmaa on hänen viides teoksensa.

***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<https://agricolaverkko.fi/arvostelut/>
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on siirretty...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20240205/ef410aa9/attachment-0001.html>