[H-verkko] Arvosteltavaksi: Arthousen syksyn 2017 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***
Arthousen syksyn 2017 kirjoja

Suomen sata vuotta
Antero Jyränki

Jos halutaan ymmärtää ja arvioida ajankohtaisia kysymyksiä, on käännettävä katse maamme menneisyyteen.

Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Suomen valtion ja sitä edeltäneen suuriruhtinaskunnan asema idän ja lännen välissä on aiheuttanut historian kuluessa useita pulmia ulkosuhteissa ja on ajankohtainen kysymys edelleen. Kuinka suurvaltojen poliittiset ja sotilaalliset toimet ovat vaikuttaneet maahamme? Millaiset kansalliset ja kansainväliset säännöstöt ovat ohjailleet suhteita ulkovaltoihin? Mitkä ovat Suomen haasteet globaalissa nykymaailmassa?

Suurvaltojen välissä piirtää kuvan Suomesta maailmanpolitiikan pyörteissä ja on samalla kertomus Suomen valtion ja hyvinvointiyhteiskunnan synnystä. Emeritusprofessori Antero Jyränki tarkastelee aihettaan tarkkanäköisesti ja mukaansatempaavasti. Esiin nousevat historian suuret linjat ja käänteet – mutta siellä täällä myös yksityiskohdat.

Emeritusprofessori Antero Jyränki on tehnyt pitkän uran valtiosääntöoikeuden ja oikeushistorian tutkijana Turun yliopistossa ja Suomen Akatemiassa sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan asiantuntijana. Vuosina 1970–1973 hän työskenteli tasavallan presidentin kansliapäällikkönä. Hän on tullut yhteiskunnallisessa keskustelussa tunnetuksi parlamentarismia puolustavista kannanotoistaan. Jyränki on kirjoittanut tutkimusten lisäksi lukuisia tietokirjoja, muiden muassa Kansa kahtia, henki halpaa: oikeus sisällissodan Suomessa? (Art House 2014).

 ***
Heikki Ylikangas
Aina sitä jokin naula vetää

Erityispiirteet Etelä-Pohjanmaan historiassa
Lakeudet. Nuijasota. Puukkojunkkarit. Tervahaudat. Lapuan liike. Yritteliäisyys.

Aina sitä jokin naula vetää -kirjan nimessä tiivistyy yleinen käsitys eteläpohjalaisille ominaisesta yritteliäisyydestä. Siitä, miten yritteliäitä he oikeasti ovat, kertoo luistavalla tyylillään Heikki Ylikangas, historioitsija, joka tuntee kotimaakuntansa menneisyyden läpikotaisin.

Tällä kertaa Ylikangas keskittyy Etelä-Pohjanmaan historian erityispiirteisiin: kaikkeen siihen, mikä erottaa maakunnan Suomen toisista maakunnista.

Kirjassa kuljetaan Susiluolan ja Leväluhdan mysteereistä aina nykypäivään saakka. Välille mahtuu paljon – esimerkiksi sellainen merkillisyys, miksi eteläpohjalaiset esittivät niin nuijasodassa kuin vuoden 1918 kansalaissodassa pääosaa.

Teoksen johtosana on miksi. Kirjassa kysytään ja vastataan. Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan ominaisluonne ja syyt siihen käyvät esille niin menestyksessä kuin epäonnessa, niin hyvässä kuin pahassa.

Professori Heikki Ylikangas on tunnetuimpia Suomalaisia historioitsijoita. Hän on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja, joista Tie Tampereelle (WSOY 1993) voitti Tieto-Finlandia-palkinnon. Lisäksi hän on saanut muun muassa Tietokirjailija-palkinnon (2002) ja Warelius-palkinnon (2012). Vuonna 2014 hän sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon elämäntyöstään. Tutkimustensa ja tietokirjojensa lisäksi Ylikangas on kirjoittanut näytelmiä ja kaksi historiallista romaania.
***
Polttoroviolta pyhimykseksi
Jeanne d’Arcin oikeusmurha
Matti Norri – Jukka Kekkonen – Jyrki Knuutila

Satavuotisen sodan sankari, Orléansin neitsyt Jeanne d’Arc tuomittiin vuonna 1431 ensin elinikäiseen vankeuteen ja sitten kuolemaan roviolla. Tuomioon johtanut oikeudenkäynti on maailmanhistorian kuuluisimpia oikeusmurhia.

Koska Jeannea ei voitu syyttää mistään sotaa koskeneesta, perusteiksi otettiin hänen jumalallisiksi kokemansa näyt ja hänen pukeutumisensa miesten sotilasasuun. Nämä tulkittiin kerettiläisyydeksi – harhaopiksi ja noituudeksi. Siksi Jeannea vastaan nostettua syytettä käsitteli kirkollinen tuomioistuin.

Polttoroviolta pyhimykseksi -teoksessa esitetään ensi kertaa suomeksi Jeanne d’Arcin oikeudenkäynnistä säilyneet pöytäkirjat. Matti Norrin suomentamien pöytäkirjojen jälkeen Jyrki Knuutila tarkastelee oikeudenkäyntiä roomalaiskatolisen kirkon oikeudenkäytön näkökulmasta ja Jukka Kekkonen puolestaan poliittisen oikeudenkäynnin kannalta.

Näkemys Jeanne d’Arcin tuomiosta muuttui jo 1400-luvun lopulla. 1900-luvulla Jeanne julistettiin pyhimykseksi ja hänestä tuli ylistetty kansallissankari, jonka legenda kiehtoo edelleen taiteilijoita, kirjailijoita ja elokuvantekijöitä.

Matti Norri on tehnyt pitkän uran juridiikan alalla sekä laatinut ja suomentanut lukuisia teoksia. Hän on kääntänyt muun muassa Johanneksen evankeliumin ja Olavus Petrin Tuomarinohjeet.

Jukka Kekkonen on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt myös oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina ja kuuluu muun muassa Suomalaiseen tiedeakatemiaan.

Jyrki Knuutila on Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori. Hänen julkaisunsa ja tieteellinen kiinnostuksensa ovat keskittyneet erityisesti uskonnolliseen viestintään ja uskonto-oikeuteen.
***
Salonkien aika
Roger Picard

 »Ennen Ranskan vallankumousta naiset johtivat maailmaa, mutta sitten se päättyi», huokasi kuuluisa taidemaalari Élisabeth Vigée Le Brun.

Noin vuosina 1610–1789 Euroopan mahtavimmassa maassa Ranskassa elettiin merkillinen ajanjakso, jolloin naiset johtivat tieteen, taiteen, kirjallisuuden, filosofian ja politiikan uusia suuntauksia emännöimissään salongeissa. He kokosivat yhteen aikakauden kiinnostavimmat miehet ja myös tyylikkäimmät naiset.

Oli ennenkuulumatonta, että miehet ja naiset keskustelivat aivan vapaasti – naisten johdolla – aikakauden suurimmista ja vakavimmista kysymyksistä, erotiikkaakaan unohtamatta.

Roger Picard (1884–1950) julkaisi klassisen teoksensa kirjallisten salonkien historiasta maanpaossa New Yorkissa vuonna 1943. Teos on ollut vaikeasti saatavissa. Suomennostyön aloitti yli-insinööri Juhani Sarkava (1920–2004), ja sen saattoi loppuun sivistyshistorian dosentti Osmo Pekonen.

***
Severi Nygård
Sarjakuvasensuuri

Kiroilu, väkivalta, seksi, rasismi ja esivallan loukkaukset. Jopa viattomat suudelmat. Sensuuri on iskenyt sarjakuviin monin tavoin.

Sarjakuvalehtiä on sensuroitu siitä asti kun ne toisen maailmansodan jälkeen levisivät ympäri maailman. Sensuurilla on pyritty suojelemaan vallitsevaa olotilaa, oli kyse sitten kulttuurista tai ideologiasta tai valtaapitävien asemasta. Erityisesti sensuurin hampaisiin ovat aina joutuneet uudet lajityypit, kuten kauhu, underground ja manga.

Sensuurissa tekstejä on muutettu tai poistettu, on käännetty tahallisesti väärin, yksittäisiä sanoja on kielletty. On peitetty tai piirretty uudelleen hirviöitä, aseita, sukupuolitunnuksia, kuolemaa, huumeita ja alkoholia.
Kokonaisia julkaisuja on myös kielletty, julkaisijoita ja tekijöitä on sakotettu. Taiteilijoita on uhattu väkivallalla ja jopa murhattu

Sarjakuvasensuuri kertoo sarjakuvien sensuroinnin hätkähdyttävästä, yhä jatkuvasta historiasta ensimmäistä kertaa suomeksi näin laajasti.
Severi Nygård on kirjoittanut artikkeleita sarjakuvista ja laatinut sarjakuvan määrittelevän intermediaalisen sarjakuvan teorian (Intermedial Comics). Hän on kolmatta vuotta Suomen Sarjakuvaseuran hallituksessa.
***
Lasse Laatusen neljä vuosikymmentä työmarkkinapolitiikassa
Lasse Laatunen – Arto Nieminen

Suuret työ- ja sosiaalilainsäädännön uudistukset valmistellaan Suomessa kolmikantaisesti. Pöydän ääreen kokoontuvat työnantajien, ay-liikkeen ja hallituksen kokeneimmat neuvottelijat. Lasse Laatunen (s. 1950) osallistui neuvotteluihin neljällä vuosikymmenellä. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2014 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinajohtajan tehtävästä.

Kolmikannan kulisseissa valottaa ainutlaatuisella tavalla työmarkkinariitojen syitä ja ratkaisuja viime vuosikymmeniltä. Lasse Laatusen pitkän uran kautta kurkistetaan lainvalmistelun kabinetteihin, joissa panoksena ovat vastakkaisten intressien yhteensovittaminen ja yhteiskuntarauhan turvaaminen. Kirjassa käsitellään työmarkkinajärjestöjen suhteita kulloiseenkin enemmistöhallitukseen alkaen Kalevi Sorsan viimeisestä hallituksesta tähän päivään saakka.

Työmarkkinapolitiikassa henkilökemiat painavat vieläkin enemmän kuin politiikassa yleensä. Teos avaa henkilösuhteiden merkitystä sekä Laatusen omakohtaisten kokemusten että muiden työmarkkinapolitiikan keskeisten vaikuttajien haastattelujen avulla.

Lasse Laatunen, OTK, on toiminut työmarkkinajuristina Etelärannassa 1970-luvun puolivälistä saakka. Hänet nimitettiin vuonna 1984, 33-vuotiaana, Suomen Työnantajain Keskusliiton laki- ja sosiaaliasiain johtajaksi. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinajohtajana hän vastasi koko työmarkkinapolitiikasta vuosina 2012–2014. Hän on ollut muun muassa Eläketurvakeskuksen ja Kelan hallitusten jäsen 30 vuotta sekä työeläkeyhtiö Varman ja sen edeltäjien hallituksissa yli neljännesvuosisadan. Laatunen on toiminut Lapin Kansan ja Aamulehden kolumnistina, ja hän kirjoittaa kolumneja Iltalehteen ja Itä-Hämeeseen.

Arto Nieminen on toiminut Yleisradiossa työmarkkinoihin erikoistuneena politiikan toimittajana 1980-luvun lopulta asti. Hän on työskennellyt muun muassa Radiouutisissa ja Ajankohtaisessa kakkosessa. Hän oli myös Journalistiliiton puheenjohtaja vuosina 2006–2014. Tällä hetkellä Nieminen toimii Ylen uutisten mielipiteellisen aineiston toimittajana ja henkilöstöedustajana Ylen hallituksessa.

***
Pentti O. A. Haikonen
Tietoisuus, tekoäly ja robotit

Mitä on tietoisuus? Pitäisikö robottien olla tietoisia?
Mistä on kyse tekoälyssä, joka kehittyy ympärillämme nopeammin kuin ymmärrämme?

Tietoisuus on ihmismielen suurin mysteeri. Tekoäly yrittää jäljitellä ihmisen ajattelua, kognitiota, mutta ovatko koneet aidosti älykkäitä tai tietoisia? Tietoisuus, tekoäly ja robotit kuljettaa lukijan viihdyttävästi tekoälyn alkuvaiheista kohti sen vääjäämätöntä päätepistettä, perustavanlaatuista mullistusta eli singulariteettia. Samalla kirja antaa tietoisuuden mysteerille oman perustellun selityksen ja kertoo myös, miksi aiemmat selitykset eivät ole toimineet. Tietoisuutta ei voida lopullisesti ymmärtää, ennen kuin se osataan luoda keinotekoisesti.

Mutta millainen on tekoälyn singulariteetti, ja milloin se tulee? Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan ja ihmiseen? Kirjan antama vastaus yllättää ja ahdistaa.

Pentti O. A. Haikonen on tekniikan tohtori ja Illinoisin yliopiston adjunct professor. Aiemmin hän on kirjoittanut tekoälystä ja konetietoisuudesta kirjat The Cognitive Approach to Conscious Machines (Imprint Academic 2003), Robot Brains (Wiley 2007) ja Consciousness and Robot Sentience (World Scientific 2012). Hän on myös suunnitellut ja rakentanut pienen, puhtaasti neuroverkkoihin perustuvan robotin XCR-1:n, joka on esiintynyt Discovery Science Channelin sarjassa Through the Wormhole with Morgan Freeman.

Kirjaa täydentävät Pete Haikosen kiehtovat Anima Machina -kuvat.

***
Hopeaa vai lyijyä?
Kokaiinikuningas Pablo Escobarin elämä
Thierry Noël

Populaarikulttuurin ikoni.
Maailman tunnetuin huumekauppias.
Forbesin listaama miljardööri.
Köyhien Robin Hood.

Hopeaa vai lyijyä?  on tositarina Kolumbian pahamaineisesta, väkivaltaisesta ja vaikutusvaltaisesta kokaiinikuninkaasta Pablo Escobarista (1949–1993). Samalla teos valottaa laajasti Latinalaisen Amerikan huumekaupan vaiheita Escobarin vaikutuksen aikana.

Pikkurikoksista uransa nuorena aloittanut Escobar ryhtyi huumebisnekseen 1970­luvun puolivälissä. Näkemyksen ohjaama toiminta oli ennennäkemättömän tehokasta – ja sen tuottamat rahat ennennäkemättömän suuria. Pian Escobarin johtama Medellínin kartelli pyöritti 80:tä prosenttia maailman kokaiinibisneksestä.

Kartellien taistelu vallasta, yhteiskunnallinen korruptio ja terrori syöksivät Kolumbian nopeasti yhteen maanosan historian pahimmista konflikteista ja maailman murhatilastojen kärkeen. Huolimatta siviiliuhreista ja yhteiskunnallisen järjestelmän hapertumisesta Escobar itse oli kansan suosiossa: hänen lahjoituksensa ja sairaaloiden, koulujen ja kirkkojen rakennushankkeensa paransivat köyhimpien elämää.

Thierry Noël on historian tohtori, joka on erikoistunut Latinalaisen Amerikan politiikkaan. Aiemmin hän on tehnyt kirjan Che Guevarasta.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: <http://lists.utu.fi/pipermail/h-verkko/attachments/20171006/cb320da1/attachment-0001.html>