[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Ulkonaisesti laadukas, sisällöllisesti köyhä elämäkerta

agricola at utu.fi agricola at utu.fi
Pe Nov 20 10:47:37 EET 2015


Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Kristiina Kalleinen <kristiina.kalleinen at helsinki.fi> dos.
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Garoff, Thomas: Kenraalikuvernööri Berg. Suomalaisuuden synnyttäjä..
readme.fi, 2015. 327 sivua.


Ulkonaisesti laadukas, sisällöllisesti köyhä elämäkerta
---------------------------------------------------------

Elämäkerta Bergistä tuottaa lukijalle pettymyksen, sillä sen myötä
tietämyksemme Bergin kenraalikuvernööriajasta Suomessa ei lisäänny. Vielä
pahempaa on se, että teos sisältää runsaasti virheitä ja
väärinymmärryksiä, jotka olisi ollut vältettävissä perusteellisemmalla
perehtymisellä lähdekirjallisuuteen.

Suurella mielenkiinnolla odottamani kirja Suomen kenraalikuvernöörinä
1855-1861 toimineesta kreivi Friedrich Wilhelm Rembert von Bergistä (1794-1874)
osoittautui valitettavaksi pettymykseksi. Ennen kirjan ilmestymistä sen
kirjoittajina ennakkomainonnassa mainittiin Markku Berg ja Thomas Garoff. Tieto
oli kuitenkin virheellinen, sillä kirjan on kirjoittanut yksistään Thomas
Garoff, katalyyttikemian professori ja historian harrastaja. Ennakkomainonnassa
ilmoitettu Markku Berg on suomalaisen Berg-suvun päämies, jonka mainitaan
antaneen kirjoittajan käyttöön suuren määrän ”perhetarinoita”.

Berg-elämäkerta perustuu suurelta osin 1975 Jyväskylän yliopistossa
tarkastettuun Bo Jäderholmin lisensiaattitutkimukseen kenraalikuvernööri
Bergistä. Kun viitteitä ei ole, on mahdotonta nähdä, mikä osuus on
Jäderholmin tutkielmasta ja mikä ei. Muiksi lähteiksi on haalittu jollain
perusteella, en tiedä millä, hajanainen kokoelma aihepiiriin ja aikakauteen
liittyviä tutkimuksia ja artikkeleita.

Pettymyksiä kerrakseen

Kirjaa odottaessani toivoin sen sisältävän tietoja suvun hallussa olevasta
perhearkistosta ja viitteitä siihen. Viitteitä kirjassa ei kuitenkaan ole
laisinkaan eikä tietoja siitä, millaista aineistoa perhearkisto sisältää.
Historiantutkijalle kirja ei sisällä uutta ja varteenotettavaa tietoa, ja on
vaikea nähdä, miksi se on julkaistu.  Berg-suvun piirissä oleville ja
heidän tuttavilleen teos varmaankin on mielenkiintoinen ja avartava; olisi
ehkä ollut parempi vaihtoehto tehdä kirja vain sukua varten.

Aihepiiriin ja kenraalikuvernööri Bergiin perehtynyttä tutkijaa kirjan
virheet ja väärinkäsitykset harmittavat. Virheet ovat paitsi asiavirheitä
myös systemaattisia kirjoitusvirheitä (esimerkiksi ”suuriruhtinaskunta” on
systemaattisesti kirjoitettu ”suurruhtinaskunta” jopa lähdeluettelossa
olevan prof.emer. Osmo Jussilan Suomen suuriruhtinaskunta -teoksen kohdalla),
virheellisiä termejä sekä tietämättömyyttä vakiintuneista ilmauksista.

Kirjan ensimmäisen pääluvun ”Tapahtumat ennen vuodenvaihdetta 1854-1855”
ensimmäinen alaluku ”Suomen olot ennen Krimin sotaa” sisältää virheen
melkein jokaisessa lauseessa. Vaikka kirjan lähdeluettelossa on paitsi Osmo
Jussilan Suomen suuriruhtinaskunta -teos myös allekirjoittaneen väitöskirja
Suomen kenraalikuvernementti, antaa kirja virheellisiä tietoja esimerkiksi
kenraalikuvernöörin asemasta ja valtuuksista Suomessa. Kirjoittaja väittää
kenraalikuvernöörin tehtävät ja valtuudet määritellyn 8.8.1809
vahvistetulla ”säädöksellä” eli oikeammin sanoen hallituskonseljin
ohjesäännöllä. Tämän jälkeen kenraalikuvernööri kuitenkin sai 1812 oman
ohjesäännön, joka oli hänen toimintansa perustana samoin kuin sen jälkeen
erikseen tehdyt päätökset kuten esimerkiksi päätös kenraalikuvernöörin
esittelyoikeudesta keisarille 1826.

Valitettavasti lähdeluettelossa ei ole prof.emer. Matti Klingen Helsingin
yliopiston ylioppilaskunnan historiaa, jonka toisesta osasta kirjoittaja olisi
saanut selvyyttä Bergin ja ylioppilaiden sekä yliopiston keskinäissuhteisiin
ja kiistoihin. Esimerkiksi tästä teoksesta kirjoittaja olisi voinut omaksua
myös käsitteen ”Töölön päivälliset” sen sijaan, että kirjoittaa
”Töölön ravintolareissusta”. Saman tapauksen kirjoittaja olisi myös
voinut lukea allekirjoittaneen 2014 ilmestyneestä tutkimuksesta Kuninkaan ja
keisarin Nordenskiöldit, josta olisi myös saanut oikean virkanimikkeen A.E.
Nordenskiöldin isälle N. G. Nordenskiöldille: hän oli Suomen vuoritoimen
yli-intendentti eli nykykielellä pääjohtaja eikä suinkaan arvoasteikossa
huomattavasti alhaisempi vuorimestari, kuten esitetään.

Virheellinen tulkinta von Haartmanista elää edelleen

Kirjassa käsitellään laajasti Krimin sodan tapahtumia ja Bergin osuutta
Suomen puolustuksen organisoimisessa. Tässä asemassa hän epäilemättä toimi
tehokkaasti ja tarmokkaasti tehtävänsä mukaisesti eli kenraalikuvernöörinä
hänen pääasiallisin tehtävänsä sodan aikana oli Suomen sotilaallisen
puolustuksen hoitaminen. Muissa luvuissa käsitellään lyhyesti Suomen
hallinnon eri puolia ja Bergin merkitystä hallinnon hoidossa. Virheiltä ei
valitettavasti säästytä kuten jo edellä kerrottu esimerkki Bergin ja
yliopiston välisistä suhteista osoittaa. Vaikka allekirjoittanut jo vuonna
2001 ilmestyneessä elämäkerrassaan L.G. von Haartmanista on osoittanut, ettei
von Haartman vanhoillisuuttaan vastustanut Helsinki-Hämeenlinna -rautatietä
vaan kritisoi vain rautatien suuntaa (hän olisi halunnut sen kulkevan
Pietarista Turkuun), elää Berg-elämäkerrassa muinainen käsitys von
Haartmanin vanhoillisuudesta sitkeästi edelleen.

Lopuksi muutama sana teoksen nimestä eli Bergistä ”suomalaisuuden
synnyttäjänä”. Varaisin kyllä ”suomalaisuuden synnyttäjän” osan
eräille muille henkilöille, mutta kiistatonta tietysti on Bergin merkitys
siinä, että hän salli suomen kielen kehittyä ja sen käytön laajentua
aiempaa enemmän. Poliittinen motivaatio tälle oli Krimin sodan aikana
syntyneen skandinavismin vastustaminen, mikä käytännössä merkitsi Ruotsin,
ruotsin kielen ja ruotsalaisuuden vastustamista Suomessa.

Teoksen puutteita on tarpeeton esitellä enempää; jään odottamaan
tieteellisesti perusteltua ja lähdeviittein varustettua elämäkertaa, jossa ei
jo lähtökohdaksi oteta kohdehenkilön erinomaisuutta ja suurta historiallista
merkitystä.

 



Kuva: Kreivi Friedrich Wilhelm Rembert von Berg (1794-1874) Wikipedia.

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/