<div dir="ltr"><div>Hei</div><div><br></div><div>Ensi torstaina 22.1. on Tieteiden yö, jossa Antiikintutkimuksen verkosto järjestää yhdessä Allegra Lab Helsingin <a href="https://tutkitusti.fi/">Tutkitusti</a>-hankkeen kanssa tapahtuman <b><i>Kissaeläinten historiaa ja nykyisyyttä itäisellä Välimerellä</i></b>. Tilaisuus järjestetään Myöhä Café & Barissa (Mannerheimintie 3) klo 18:00 alkaen ja loppuu noin klo 20:00. Myöhässä on iltaisin ikäraja K-18.</div><div><br></div><div>Mukana myös Krista Rutasen valokuvanäyttely Kyproksen katukissoista.</div><div><br></div><div>Tilaisuuden lopuksi arvotaan Petri Pietiläisen kirja <i>Kissojen maailmanhistoria</i> (SKS).<br><br>Tervetuloa!</div><div><br></div><div><br><u><b>Ohjelma</b></u><br><br></div><div>18.00 Alkusanat<br><br>18.05–18.25 <b>Leijonia muinaisessa Kreikassa? Vuoristoista vaasien kuva-aiheeksi.</b> Jamie Vesterinen (FM, väitöskirjatutkija). Kirjalliset kuvaukset ja luulöydöt osoittavat, että Kreikan maaperällä tallusteli leijonia vielä varhaisen antiikin aikana. Vielä pidempään isot kissaeläimet jatkoivat vaelteluaan kreikkalaisten mielen maisemissa kuvataiteissa ja kirjallisuudessa.</div><div><br>18.25–18.45 <b>Leijonan elinalueet Välimerellä roomalaisessa kirjallisuudessa.</b> Miika Remahl (FM, väitöskirjatutkija) käsittelee leijonan levinneisyyttä antiikin Välimeren alueella. Tarkastelussa on roomalaisten kirjalliset kuvaukset leijonista; niiden konteksti ja se, millainen kuva leijonasta alueellisesti kirjallisuudessa välittyy.<br><br>18.45–19.05 <b>Muinaisen Egyptin kissat – leijonan lempeämpi puoli.</b> Mia Meri (FM, egyptologi). Kissat yhdistetään olennaisesti muinaiseen Egyptiin. Todellisuudessa kissat olivat myöhäinen tulokas, jonka arvon ihmiset kuitenkin nopeasti ymmärsivät nostaen kissat lähes jumalalliseen asemaan.<br><br>Tauko<br><br>19.20–19.40 <b>”</b><b>Kuin vertaisi kissaa Atheneen”: Kissa kreikankielisen maailman kesyttäjänä pronssikaudelta Bysanttiin.</b> Liisa Kaski (FM, kulttuurintutkija). Klassisessa antiikissa on lähes kotikissan kokoinen aukko, vaikka Felis catus asutti Egeanmeren saaria jo tuhansia vuosia aiemmin. Miksi kotikissalla kesti niin kauan painaa tassunjälkensä kreikkalaiseen kulttuuriin, ja mitä kissan muuttuva asema kertoo lajienvälisen historiamme käänteistä?</div><div><br>19.40–20.00 <b>Katukissat nykypäivän Kyproksella.</b> Krista Rutanen (valokuvaaja, <a href="https://www.kyproskissat.fi/">Kyproskissat ry:n</a> perustaja). Kyprokselle aikoinaan hiiriä pyydystämään tuotu kissa nähdään nykyään saarella tuhoeläimenä. Katukissojen suuri määrä kuormittaa paikallisia vapaaehtoisia ja eläinlääkäreitä valtion tehdessä ongelman ratkaisemiseksi hyvin vähän.<br><br>20.00 Vapaata keskustelua<br><br></div><div><br></div><div>Linkki Facebook-tapahtumaan: <a href="https://www.facebook.com/events/1573599914089073">https://www.facebook.com/events/1573599914089073</a>.</div><div><br></div><div><br></div><div>Ystävällisin terveisin</div><div>Jamie Vesterinen</div><div><br></div><div><div dir="ltr" class="gmail_signature" data-smartmail="gmail_signature"><div dir="ltr"><div>*  *  *</div><div>Antiikintutkimuksen verkosto (Ave)</div><div><a href="mailto:antiikintutkimus@gmail.com" target="_blank">antiikintutkimus@gmail.com</a></div><div><br></div><div><a href="https://antiikintutkimus.fi" target="_blank">https://antiikintutkimus.fi</a></div><div><a href="https://antiikintutkimus.fi/asiantuntijapankki/" target="_blank">Antiikin asiantuntijat</a><br></div><div><a href="https://www.facebook.com/profile.php?id=61552648033814" target="_blank">Facebook</a></div><div><a href="https://www.instagram.com/antiikintutkimus/" target="_blank">Instagram</a></div><div><a href="https://bsky.app/profile/antiikintutkimus.bsky.social" target="_blank">Bluesky</a></div></div></div></div></div>